Julkaistu: 17.03.2017 13:33

Kolmas itsenäisyystaistelu - Veli-Antti Savolainen

Ei elämää, vaan liike-elämää varten

  • Jyrki Kataisen perintö tuntuu yhä raskaana.
  • Veli-Matti Mattila valittaa siitä, minkä EK itse aiheutti. KUVA: Marjo Koivumäki

Palkkoja pitää  alentaa lisää vaatii  elinkeinoelämä ampuessaan  kulutuskysymättömyydellä jäseniään jalkaan. Palkkojen  osuus brutto­kansantuotteesta laski 25 vuodessa 74 prosentista  60 prosenttiin,  suhteellisesti  laskien ostovoimaa on siis kadonnut  28 miljardia  markkinoilta.  Ei ihme jos kenkä puristaa.

1PALKAT ALAS VAIKKA OSTOVOIMA LASKEE. Työsopimisvastuusta paenneen Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja huusi katsomosta 10–15 prosentin palkanalennusten olevan tarpeen.

Ikävää puhetta asian osalliselta syypäältä.

Työmarkkinapöytiin astunut kokoomus antoi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kuuluisan Sari Sairaahoitaja -lupauksensa. Se ja Elinkeinoelämän keskusliiton vaatima liittokohtainen sopiminen johti 12 prosentin palkankorotuksiin, raskaimmin julkisella sektorilla.

Työmarkkinajohtajaksi ryhtyneen Jyrki Kataisen vainu ei ollut kovin hyvä. Yksityisen sektorin palkat nousivat vuosina 2005-2013 28,6 prosenttia, Kataisen kaitsiessa varoja valtion palkat nousivat 36,7 prosenttia ja kuntien palkat 31,2 prosenttia.

Vainu petti myös poliittisessa tilannetajussa. Vuonna 2009 valtiovaranministeri Katainen löi vetoa eduskunnassa, että talouskriisi on ohi vuonna 2012.

Vuotta myöhemmin toukokuun 9. päivänä 2010 Katainen ilmoitti ”selättäneensä markkinavoimat” Brysselin molskilla. ”Eilen kansanvalta ja markkinavoimat ottivat mittaa toisistaan ja me olimme päättäneet voittaa sen kisan ja voitimme.”

Kolme vuotta myöhemmin kun laman piti olla ohi, hän kutsui Pääministerinä Suomen päättäjät Heurekaan pohtimaan mikä on oikea tilannekuva. Selvisi Kataisellekin, että on paha kriisi. Viiden vuoden odotuksen jälkeen päätettiin toimia.

Piti tehdä uusi sote.

Piti tehdä kuntauudistus.

Ei saatu aikaan.

Nyt markkinavoimat ovat saaneet kokoomuksen ajamaan terveydenhoitoa markkinoille vaikka alan ammattilaiset huutavat kurkku suorana juosten hoidetun ”valinnan vapauden” – eli yritystukemisen, vaaran merkeistä. Suuret kansainväliset terveysyritykset palkkasivat kokoomuksen keskeiset sotevaikuttajat junailemaan hillotolpan itselleen.

Kokoomuksen elinkeinoelämästä ohjatun kymmenen vuoden talouden pidon taidoista kertoo sekin, että vuodesta 2007 Suomen julkisyhteisöjen menot kasvoivat 93 miljardista eurosta 120 miljardiin ja julkinen velka kasvoi vuoden 2016 lopussa 133 miljardiin euroon.

Onkohan Katainen tarjonnut vedon mukaiset kahvit eduskunnalle?

2PALKKOJEN OSUUS VÄHENEE. Yritysten maksama yhteisövero on laskenut vuoden 1965 43 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.

G 20 maista on vuodesta 2007 kadonnut 54 miljoonaa työpaikkaa.

Koko euroalueen tasolla työtulojen osuus kaikista tuloista on laskenut, pääomien noussut erityisesti Irlannissa, Italiassa ja Suomessa.

Palkkojen tulo-osuus on siis laskenut maissa, joissa ammatillinen järjestäytyminen on ollut korkeaa, mutta joissa työelämän säätelyä on alettu purkaa ideologista, uusliberaaliuskon syistä.

Markkinaliberalismin vipuvoiman kasvun kautta palkkojen kehitys on samalla kääntynyt laskevaan suuntaan 2013 lähtien. Tämä ei EK:lle riitä vaikka samaan aikaan yritysten omistajat ovat onnistuneesti saaneet valtion maksumieheksi kolmen kantakoplaan, jolla pieniä palkkojen korotuksia voidellaan vero- tai sosiaalieduilla, mikä on rapauttanut valtion taloutta.

Valtio pönkittää yrityksiä 3,8 miljardilla tukieurolla, vain 11 prosenttia niistä synnyttää jotain uutta.

Automatisoitu tuotanto ei maksa veroja.

Ei riitä, että verotuksen idea on muutettu tuloeroja tasaavasta progressiivisuudesta tuloeroja lisääväksi tasaverotukseksi.

Ei riitä, että rahanomistaja; neljännesvuosisadassa 14-kertaiseksi kertyneen osingon kautta palkkansa junaileva ei maksa kelamaksuja ei kunnallisveroa. Osinkojen osuus kansantuotteesta on kymmenkertaistunut vuodesta 1990 verovapaasti.

3USKOTTAVUUS MENEE. Jokaisessa kapitalistisessa johtajapolvessa on omat Trumpinsa, äärimöläyttelijämattilansa.

Työelämässä junaillaan etuja ja optioita itselle ja palkanalennuksia toisille. Superjohtajat johtavat teollisuusyhteiskunnan malleilla, sääty-yhteiskunnan johtamis- ja palkkiojärjestelmillä sekä jatkuvan kaaoksen menetelmillä.

Suomen heiveröinen nousu ei johdu heidän taidoistaan vaan 30 prosenttia devalvoituneesta eurosta, puolittuneesta öljyn hinnasta, EKP:n setelipainajaisista ja velkaansa lisäävien kotitalouksien kuluttamisesta. Innovaatioihin he eivät kykene ja markkinointia he eivät osaa, sanoo tutkimus.

Uusi syntyy onneksi nuorista start up yrittäjistä.

Yhteiskuntaelämämme seuraa enemmän markkinoita; liike-elämän työelämää kuin elämää itseään määrittäessään ihmisen työkaluksi eikä eläväksi olennoksi.

Rajallisen elämämme keskelläkään me emme rohkene kysyä, onko tässä mitään järkeä.

Julkaistu: 21.06.2017 06:00

Tässä ajassa

Politiikka ja sen arvot

Halla-aholaisten vallankaappaus perussuomalaisissa teki suuren palveluksen politiikan perusasioille. Muuttuneeseen tilanteeseen reagoitiin selkäytimestä – arvoilla. Pääministeri Juha Sipilä kiteytti hyvin nopeasti, että nyt mentiin siinä yhdessä asiassa liian pitkälle.

Julkaistu: 17.06.2017 06:03

Toimittajalta

Dokumentoitua totuutta

Istuteltiin tuossa viikolla emännän kanssa perunoita, vaikka Kustaan päivä oli ehtinyt jo mennä. Yhtäkkiä tuli siinä hikoillessa mieleen, että meikäläisestä ei ole juurikaan otettu valokuvia puutarhan urotöiden tai rintamamiestalossa tehtyjen remonttien pyörteissä.

Julkaistu: 14.06.2017 06:02

Kuinkahan monessa seminaarissa on tänään istunut kuntien ja valtion väkeä veromerkkejä nuoleskelemassa? Voin vastata hyvin monessa. Luulisi pitkälle opiskelleita ja asioita tutkineita luennoitsijoita jo kyllästyttävän samojen hymynaamojen katselu.

Julkaistu: 10.06.2017 06:04

Kuntakolumni

Elinvoimaa

Luonto suorastaan uhkuu elinvoimaa. Elinvoima on monella tavalla ajankohtainen termi myös kunnissa. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnat ovat vahvoja elinvoimatoimijoita omalla alueellaan ja maakunnan kumppanina laajemminkin.

Julkaistu: 10.06.2017 06:04

Toimittajalta

Muovisia mietteitä

Tätä nykyä kierrättäminen alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Isot yritysketjut järjestävät omia kierrätyskampanjoitaan teemalla "tuo vanha ja osta uusi". Monet niistä keräävät käyttökelpoista materiaalia uudelleen käytettäväksi.