Julkaistu: 17.03.2017 13:34

Tarkan tarinoita

Missäs ne junantuomat ovat, suuruudenhullu Hämeenlinna?

Olen samaa mieltä aluekehitysasiantuntija Minna Takalan kanssa siitä, että Hämeenlinnassa ajatellaan suuruudenhullusti (megalomania). Väestönkasvu on ollut pitkään negatiivinen, ydinkeskusta kuihtuu entisestään, yritystoiminta ei kehity ja muutenkin kaupunki junnaa paikoillaan. Pitäisi tunnustaa, että Hämeenlinna on pikkukaupunki eikä kurotella epätodellisilla ideoilla kuuta taivaalta. Kaupungin tunnettavuus ei kohahda nousuun järjettömillä sloganeilla; Ihan lähellä, arjessa mukana ym. Hyviä esimerkkejä harkintakyvyn puutteesta ovat Hämeenlinnan museon nimi, Ooh, Hämeenlinna + naisen punaiset huulet lukittuna riippulukolla sekä viime kesän haarniskanäyttelyn nimi, Heavy Metal. Nimi viittasi aivan muuhun, kuin harvinaiseen keskiaikaiseen näyttelyyn.

Kunnissa on sorruttu konsulttien käyttöön sen sijaan, että ajateltaisiin itse ja paikalliset olot tuntien. Kolme pikkukuntaa hankkivat kalliilla hinnalla samalta konsultilta kolmen sanan sloganit. Konsultilta kysyttäessä hänen työnsä merkityksestä kunnalle, vastaus oli: ”yksinkertainen, toimii ja se on vietävissä käytäntöön. Pelillisyys toimii prosesseissa hyvänä oivalluttajana ja innostajana”. Että mitä? Näilläkö Hämeenlinnassakin mennään?

Asemanrannan kaavan toteuttaminen on aloitettu. Sinne suunnitellaan asuntoja 1300 ihmiselle. Samaan aikaan Hämeenlinnassa on myytävänä yli tuhat asuntoa. Tuleeko kahden asunnon loukkuja? Voi kysyä myös onko keskustan uusien asuntojen hinnat jo karanneet käsistä? Goodmanin laitaan rakennettavan talon perheasunnon neliöhinta on lähes 4000 euroa. Sillä hinnalla ei tänne ketään houkutella muualta Suomesta. Mistä Asemanrantaan uudet asukkaat haalitaan? Aikanaan kun alueen suunnittelu aloitettiin, Hämeenlinnan tulevaisuuden näkymät olivat aivan erilaiset. Lisäksi aseman alueella aiotaan luopua pendelöijien vapaista autopaikoista ja pakottaa heidän autonsa parkkitaloon. Vanhana pendelöijänä totean, ettei onnistu. Aamujunille kiirehtivät tulevat viime tipassa asemalle tietäen, että minuutin kävelymatkan päästä löytyy aina autopaikka. Parkkitalo johtaa täältä muuttamiseen.

HHT-akselia on suunniteltu vuosia ja tulos on surkea. Mitähän projekti tähän mennessä on maksanut? Osa nuorista muuttaa pois Hämeenlinnasta, koska täällä ei ole korkeakoulua. Varsinais-Suomen alueen rekrytoijat ovat jo olleet Hämeenlinnassa esittelemässä työpaikkoja ja asuntoja telakalle ja autotehtaalle töihin tuleville ammattilaiselle. Millä muutot estetään?

Miten vene sitten käännetään? Työpaikkoja luomalla. Hämeenlinnan erinomainen sijainti ei ole kuitenkaan mihinkään kadonnut, on vain nopeasti kehitettävä oikeat ja realistiset keinot keskisuurten ja suurten yritysten houkuttelemiseksi Hämeenlinnaan. Yrityksiä kyllä Hämeenlinnassa perustetaan koko ajan, mutta ne ovat pieniä yrityksiä, joilla ei ole elinvoimaisuuden kannalta merkitystä. Ainoastaan suurten yritysten paikkakunnalle saaminen nostaa väkiluvun kasvuun. Tästäkin on puhuttu vuosia ja kaupungin johto on kertonut, että neuvotteluja käydään positiivisessa hengessä, mutta niistä ei voi vielä puhua. Koskahan se aika tulee? Teollisuuteen kaavoitettuja alueita meillä on riittävästi, vain yrittäjät ja sitä myöten uudet hämeenlinnalaiset puuttuvat. Korulauseista ja sloganeista on nopeasti päästävä eroon ja ryhdyttävä määrätietoiseen ja analyyttiseen yrityshankintaan. Käärikää hihat!

Julkaistu: 17.03.2017 13:33
Multiple images

Kolmas itsenäisyystaistelu - Veli-Antti Savolainen

Ei elämää, vaan liike-elämää varten

Palkkoja pitää  alentaa lisää vaatii  elinkeinoelämä ampuessaan  kulutuskysymättömyydellä jäseniään jalkaan. Palkkojen  osuus brutto­kansantuotteesta laski 25 vuodessa 74 prosentista  60 prosenttiin,  suhteellisesti  laskien ostovoimaa on siis kadonnut  28 miljardia  markkinoilta.

Julkaistu: 14.03.2017 13:51

Suomen kilpailukyvyn lisääminen edellyttää osaamisresurssien tehokasta hyödyntämistä. Tällä hetkellä yli kuusikymmentä prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista uusista maistereista ja diplomi-insinööreistä on naisia. Kuinka tämä näkyy yrityselämässä?