Julkaistu: 11.04.2017 14:23

Kolumni

Ei ole pakko suostua

Vauhdikasta ratsastajaa eivät huolet paina.

Tätä intiaanien vanhaa sanontaa Yhdysvaltojen presidentti Theodore Roosevelt usein siteerasi.

Olen ihastunut sanontaan.

Ostin viime viikolla tietokoneen suuresta hämeenlinnalaisesta liikkeestä. Kaikki sujui hyvin ja palvelu oli ystävällistä ja henkilökohtaista, kunnes kotona ilmeni, että paketista puuttui kaapeli ja näytön virtalähde.

Ei huolta, liike oli auki vielä tunnin. Tartuin puhelimeen.

Liikkeeseen ei löytynyt mistään suoraa puhelinnumeroa, sillä kaikki hoitui asiakaspalvelunumeron kautta.

Painoin kiltisti numeroa, joka oli tarkoitettu jo tuotteen ostaneille. Taustamusiikki soi. Minuutit vaihtuivat kymmeniksi minuuteiksi. Lopulta olin odottanut puoli tuntia.

Otin uuden puhelun ja nyt painoin numeroa, joka ohjasi uusien tuotteiden hankintaan. Kas kummaa, siihen vastattiin heti.

– Ei, te ette voi soittaa suoraan liikkeeseen. Kaikki menee täältä Helsingin kautta, vastasi närkästynyt ääni, kun valitin tilannetta.

Sitten ääni käänsi puheluni takaisin jo ostettuihin tuotteisiin.

Minuutit vaihtuivat jälleen kymmeniksi ja taustamusiikki soi. Sulkemisaika lähestyi. Puhelin oli edelleen auki ja korvallani, kun kävelin hissiin, autohalliin, autooni ja ajoin liikkeeseen kaupungin keskustan ulkopuolelle.

Sain heti puuttuvat osat.

Kun parin päivän kuluttua sain tekstiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiakaspalvelunumerosta, vastasin tavalla, joka on painokelvoton tähän koko perheen lehteen.

Kokemukseni ei ole ainutlaatuinen, se on lähes kaikille tuttua. Itsenikään ei olisi kannattanut jäädä hengailemaan ja odottelemaan puhelimeen, vaan lähteä oitis liikkeelle.

Tilanteeseen tarttuminen on usein paras ratkaisu, vaikka hektinen elämänasennekin voi joskus lyödä ylitse.

Olen odottanut niin kiihkeästi Talvisovat bändin keikkaa, että menin Suistolle oikeaan kellon aikaan, mutta viikko liian aikaisin.

Olen niin kiihkeästi halunnut saada hampaan kuntoon, että menin hammaslääkäriin oikeaan kellon aikaan, mutta vuorokauden liian aikaisin.

Olen viime lauantaina ilmoittanut Oulussa opiskelijoille, että opetukseni alkaa sunnuntaiaamuna kello 9.00. Kaikki tulivat kiltisti paikalle, vaikka ohjelmassa luki kello 10.00. Mitä sitä tuntia tuhlaa elämästä.

Kun puhelimien automaattiäänet neuvovat, ohjaavat ja odotuttavat meitä, on aika nousta kapinaan. Meidän ei ole pakko suostua tähän.

Kun juoksee tiikeriä karkuun ja vihdoin uskaltaa kääntyä, vastassa voikin olla kissanpentu.

Mitä teki Theodore Roosevelt? Kun hänen olisi pitänyt ampua puuhun ajettu mustakarhun pentu, hän kieltäytyi. Tästä sai inspiraation alkuperäinen teddykarhulelu.

Julkaistu: 11.04.2017 14:22

Tässä ajassa

Naisten vuoro

Kuntavaalit on pidetty, äänet laskettu ja mainokset purettu. Iltapäivälehdet hehkuvat soinilaisten jytkyn sulamista. Niinhän siinä kävi, mutta ei se sinällään ollut enää yllätys persujen kahden vuoden hallitustaipaleen jälkeen.