Julkaistu: 21.04.2017 14:17

Kolmas itsenäisyystaistelu - Veli-Antti Savolainen

Suomessa tarvitaan uusi itsenäisyystaistelu 1.

  • Seuraamme lippua jota ei kaikkialla arvosteta niin kuin kuvittelemme.
  • Länsimetron tapaus kertoo mihin salailuun ja peittelyyn kaiken yhtiöittäminen johtaa. KUVA: Satu Linkola

Tämän palstan  nimi kertoo sen päälinjan. Suomen juhliessa sataa vuottaan kansallisvaltiona on syytä tarkastella sen  itsenäisyyden tilaa ja tavoitteita.   Tehdään se kiitollisena menneille sukupolville maailman parhaasta maasta, mutta silmä tarkkana, että jätämme jälkeemme parempaa kuin syntymämme  tilanteen.

1MIHIN VASTUUSEEN OLEMME JOUTUNEET? Itsenäisyys on useimmille meistä käsitys siitä että me kansallisvaltiossa muodostamme yhteisön, yhdessä laadittujen pelisääntöjen ja syntyneiden arvokäsitysten toimiessa liimana, joka antaa meille syyn elää tässä yhteiskunnassa.

Kukaan ei pääse syntymäpaikkaansa valitsemaan, mutta lähteä hän voi.

Olemme liittyneet Euroopan Unioniin. Itsenäisen Suomen kansallinen päätösvalta kapenee koko ajan sitoutuessamme rauhan säilymiseksi, mutta kauppapolitiikan vuoksi yhteisiin maanosakohtaisiin, yhä kasvaviin, ylikansallisiin pelisääntöihin.

Eurooppa on kansallisvaltioiden kehto. Siksi ristiriita maapalloistumisen, tämän globalisaation ja ylikansallisen sopimisen, tämän unionismin välillä jakaa maanosaamme.

Yhdysvallat, jota filosofi Jean-Paul Sartre kutsui ”Ylieuroopaksi”, on pelastanut entisenä Ranskan ja Britannian siirtomaana kahdessa maailmansodassa Euroopan itseltään, omilta pahoilta voimiltaan. Siksi se on julistanut itsensä arvo vallaksi, jota samanvärisen rodun Euroopan tulisi seurata ja tukea – tarvittaessa jopa tykinruokana.

Nyt se velvollisuus sitoo Suomenkin tähän yhteisöön, joka julistaa arvolähtökohtia muille.

2MUUTOS. Itsenäisyys tässä maailmassa on ihan muuta kuin se mihin kansakunta muodostui sata vuotta sitten. Silloin kauppamme suuntautui lähes kokonaan emovenäjään, asuimme kymmenin tuhansin Pietaria, josta haimme myös sen Unionin määräykset.

Saimme käydä toisen kovan itsenäisyystaistelunsyntynyttä Neuvostoliittoa vastaan kahdessa verisessä sodassa - ja yhdessä pitkässä ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimuksen vahvistamassa kylmässä sodassa aina vuoteen 1991 saakka.

Kun tämä toinen itsenäisyystaistelu loppui, oli maailma muuttunut. Neuvostounionin kaaduttua meitä odotti toisella puolella uusi Unioni, jonne säntäsimme iloisina, mutta tosiasiassa pelkomme ja turvallisuutemme vuoksi.

Olemme olleet aina Hansaliitosta saakka Saksan, Ruotsin ja Venäjän välissä. Niin olemme taas brittien hylätessä yhteistyön mannermaiden kanssa. Venäjän asema laskee, Saksan kasvaa.

Jäsenyys velvoittaa, se tekee meistä vastuullisia muiden maanosien silmissä myös Euroopan syntien; valloitusten, siirtomaavallan, rotusorron ja orjuuden historiaan. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa opetetaan omaa historiaa, se ei ole mairitteleva eurooppalaisille arvoille, joiksi siellä luetaan sorto ja toisen ihmisarvon loukkaaminen. Suomalaiset eivät ole osallisia tapahtuneeseen, mutta kantavat maailman silmissä erottelematonta vastuuta menneestä.

Siksi nykyinen vihapuhe, välinpitämätön maastaheittopolitiikka ja sodan julistukset, milloin ”islamia” milloin ”keltaista vaaraa”, milloin ”neekereitä” vastaan, kuvitellussa oman maailman paremmuuden haavekuvassa, on vaarallista ja hölmöä omalta kannaltamme. Aasia-Afrikka-Etelä-Amerikka voi ottaa sen tosissaan.

Meidän pitää taistella oman siirtomaahistoriamme vuoksi, ei näitä muita vastaan, vaan heidän ihmisarvonsa, itsenäisyytensä ja hyvinvointinsa puolesta. Se on paljon viisaampi tiekartta kohti ilmastokriisin ja kansainvaellusten huomista.

Meidän pitäisi tuntea mieluummin osallisuutta kuin vihaa jälkikolonialismista kärsiviä ihmisiä kohteen eikä ajaa heitä väärin perustein pois tyköämme.

3SUOMEN MYYNTI. Onko suomalainen yhteiskunta, kunta, maakunta ja hyvinvointivaltio niin huono järjestelmä, että se kannattaa luovuttaa tai myydä pois ja muuttaa maa pikkuamerikaksi?

Pääkaupunkiseudun Länsimetro on toteutettu kuntien omistaman yhtiön toimesta, Kustannukset räjähtivät käsiin ja aikataulut pettivät. Kunnat vaativat yhtiöltä selvitystä. Yhtiö osti konsulteilta selvityksen. Sitten selvitys julistettiin salaiseksi koska se sisälsi yhtiölle epäedullisia tietoja. Yhtiön omistajat, kunnat, eivät saa tietoa mihin niiden maksamat kaksinkertaistuneet kulut menivät.

Nyt tätä mallia ajetaan kuntiin ja maakuntiin: terveyden huoltoon, sosiaalitoimeen, liikenteeseen, tiedottamiseen ja yhteiskunnan perusinfrastuktuuriin.

Tässä on kansalaisten itsehallinnon puolustuksen paikka. Haluammeko säilyttää itsenäisen hyvinvointimallin, jota voimme valvoa vai luovuttaa maksamamme järjestelmä markkinaverhon salaisuuden vuoksi liiketoiminnaksi?

4 POLIISI. Armeija ja poliisi saavat taas pala kerrallaan pelissään yhden voiton. Nyt se koskee ulkomaan tiedustelun eli vakoilun aloittamista ja lisääntyvää teleurkintaa, Ihmisen itsenäisyys kapenee.

Ei mitään väliä?

Julkaistu: 21.06.2017 06:00

Tässä ajassa

Politiikka ja sen arvot

Halla-aholaisten vallankaappaus perussuomalaisissa teki suuren palveluksen politiikan perusasioille. Muuttuneeseen tilanteeseen reagoitiin selkäytimestä – arvoilla. Pääministeri Juha Sipilä kiteytti hyvin nopeasti, että nyt mentiin siinä yhdessä asiassa liian pitkälle.

Julkaistu: 17.06.2017 06:03

Toimittajalta

Dokumentoitua totuutta

Istuteltiin tuossa viikolla emännän kanssa perunoita, vaikka Kustaan päivä oli ehtinyt jo mennä. Yhtäkkiä tuli siinä hikoillessa mieleen, että meikäläisestä ei ole juurikaan otettu valokuvia puutarhan urotöiden tai rintamamiestalossa tehtyjen remonttien pyörteissä.

Julkaistu: 14.06.2017 06:02

Kuinkahan monessa seminaarissa on tänään istunut kuntien ja valtion väkeä veromerkkejä nuoleskelemassa? Voin vastata hyvin monessa. Luulisi pitkälle opiskelleita ja asioita tutkineita luennoitsijoita jo kyllästyttävän samojen hymynaamojen katselu.

Julkaistu: 10.06.2017 06:04

Kuntakolumni

Elinvoimaa

Luonto suorastaan uhkuu elinvoimaa. Elinvoima on monella tavalla ajankohtainen termi myös kunnissa. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnat ovat vahvoja elinvoimatoimijoita omalla alueellaan ja maakunnan kumppanina laajemminkin.

Julkaistu: 10.06.2017 06:04

Toimittajalta

Muovisia mietteitä

Tätä nykyä kierrättäminen alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Isot yritysketjut järjestävät omia kierrätyskampanjoitaan teemalla "tuo vanha ja osta uusi". Monet niistä keräävät käyttökelpoista materiaalia uudelleen käytettäväksi.