Julkaistu: 17.05.2017 06:17

”Savijalkojen” kaupunginosa kehittyi yhteisymmärryksessä

  • Wete Myllymaa (vas.) ja Olli Toivanen tietävät, ettei Ojoisten omakotialue ollut alkuvuosikymmeninä nykyisen avara -kasviomaat täyttivät melkeisen jokaisen neliön.

Hieman yli 70 vuotta sitten nykyisen Ojoisten kaupunginosan sijoilla lainehti laakea peltoaukea, joka avautui aina Kirstulaan saakka. Vanajaveden ja Ahveniston harjun välisellä alueella oli vain muutama rakennus, mutta käytännössä ei asutusta.

Vappuna vuonna 1947 iskeytyivät lapiot neitseelliseen maaperään, kun alue oli jo alustavasti kaavoitettu 600 omakotitalotontiksi. Tonteista puolet annettiin Karjalan evakoille, puolet juuri päättyneen sodan rintamamiehille. Ojoisille muutti hyvin kattava läpileikkaus sen ajan suomalaisista, kun valtakunnallisesti valtavaa uudelleenasutusoperaatiota toteutettiin käytännössä.

– Kaikki alueelle muuttaneet evakot eivät osanneet edes kunnolla puhua suomea. Silti meillä oli alusta erittäin hyvä yhteishenki koko Ojoisten alueella, ne ensimmäiset lapionpistot pikkupoikana nähnyt Wete Myllymaa kertoo. Hän on asunut Ojoisilla joulukuusta 1947, ja on ilmeisesti ”virkaiältään” vanhin ojoislainen.

 

Myllymaa kirjoitti Suomessa harvinaisen kaupunginosahistoriikin Ojoinen story -kirjan, joka 400-sivuisena painoksena paneutuu hyvin monipuolisesti ja erilaisia tarinoita kertoen Ojoisten ja koko valtakunnankin kehityskaareen satojen vuosien ajanjaksolta.

Wete Myllymaan mainitsema hyvä yhteishenki näkyi muun muassa urheiluseura Kiri-Veikkojen perustamisena.

– Porukkaa kokoontui muutenkin yhteen, virallisia yhdistyksiä oli vähän. Martat ja VPK olivat suosituimmat, Myllymaa kertoo.

Ojoinen on kantakaupungissa nykyisinkin siitä harvinainen kaupunginosa, että asukasaktiivisuus on kantanut viime vuosina hedelmää koko kaupunginosan hyväksi. Pro Ojoinen -liikkeen aktiivinen puuhamies Olli Toivanen toivoo, että mukaan saataisiin yhä enemmän nuorta sukupolvea.

– Lapsiperheiden naisia on kiitettävästi toiminnassa mukana, toivottavasti myös miehet innostuvat, Toivanen sanoo.

Yksi Pro Ojoisten voimainponnistus on ensi lauantain uudisasutuksen 70-vuotisjuhla Ojoisten lastentalolla.

Ensimmäisille vuosikymmenille oli tyypillistä, että jokainen tuuma 1500 neliön tontista hyödynnettiin ruokatarpeita varten.

– Suuriksi pihanurmikoiksi alue kehittyi vasta paljon myöhemmin, kun elintaso nousi ja ruokatarpeet ostettiin kaupasta, Toivanen selvittää alueen nykyistä avaruutta.

 

Ojoisilla oli parhaimmillaan peräti yhdeksän kauppaa–jokaisella taloudella oma suosikkinsa. Alkuun alueen lapset kävivät Puistolan koulua, oma koulu tuli vasta myöhemmin.

– Kansakoulussa minun luokalla oli 51 lasta. Ei onnistuisi nykyään, Toivanen nauraa.

Myllymaa kertoo sen faktan, että lähes kaikissa perheissä oli neljä lasta, ei vähempää, ei enempää.

– Valtio tuki lapsiperheitä niin, että avustussumma kasvoi neljänteen lapseen saakka, mutta viidennestä ei saanut enää ekstraa. Se oli vanhempien perhesuunnittelua!

Ojoinen tunnetaan savestaan. Sitä hyödynnetään edelleen muun muassa kylpylöissä. Ojoislaiset saivatkin nimekseen ”savijalat”, kun keskustaan kävellessä kengät olivat aina saven päällystämät. Savijaloista oli hyötyä takavuosikymmenten riiuumarkkinoillakin:

– Ojoisilla oli kovia nyrkkeilijöitä. Keskustan ”kylätappeluissa” oli aina menestystä. Niinpä tytötkin katsoivat poikien kenkiä, jotta pääsivät turvalliseen seuraan, Wete Myllymaa muistelee pilke silmäkulmassa savijalkojen ”etuja”.

 

Alue kehittyi muun maan kanssa samaan tahtiin, kun perheiden lapset lähtivät maailmalle opiskelemaan. Kaupat loppuivat ja muuttivat keskustaan, kunnes palasivat Tiiriöön, entisille peltoaukeille!

Ojoisten 70-vuotisjuhlissa ensi lauantaina esillä ovat tietysti alueella syntyneet ja kasvaneet; juontajana toimittaja Markku Veijalainen, juhlapuhujana professori Pentti O.A. Haikonen.

Ojoisten uudisasutuksen 70-vuotisjuhla lauantaina 20.5. alkaen klo 14 kahvi- ja muistelutilaisuudella, pääjuhla klo 15.

Julkaistu: 26.05.2017 13:53
Multiple images

Hämeenlinnan Eläkkeensaajien uusi toimitila, jonka osoite on Turuntie 4–6, esiteltiin jäsenille torstaina 11.5. Noin 90 jäsentä kävi kahvilla ja tutustumassa tiloihin. Toimitila todettiin valoisaksi ja esteettömäksi.