Jutut

Kolumni: Ajan tajuttomuus

Heli Karttunen

Viime viikonvaihteessa kelloja siirrettiin jälleen tunnilla taaksepäin.

Toivottavasti viimeisiä kertoja, sillä kiitos suomalaisten aloitteesta käynnistyneen keskustelun, EU-komissiossa kerrankin kuunneltiin järjen ääntä ja 80-luvulla alkaneesta hullutuksesta päätettiin vihdoin tehdä loppu.

Ei nyt kuitenkaan nuolaista vielä ennen kuin tipahtaa.

 

Ihmiskunnan historian ensimmäiset kellot olivat Wikipedian mukaan maahan tökättyjä tikkuja, joista pääteltiin, kuinka pitkä aika auringonlaskuun vielä oli.

Ensimmäinen varsinainen kello, aurinkokello, kehiteltiin noin 3500 ennen ajanlaskumme alkua. Aurinkokello oli periaatteessa hyvä, mutta sen ongelmana oli, että se toimi ainoastaan aurinkoisena päivänä.

Tähän keksittiin ratkaisuksi vesikello noin 3 400 vuotta sitten Egyptissä. Sittemmin tarkkuudessa on edistytty aimo harppaus: nykyisin aikaa mitataan atomien spektriviivojen taajuuksista.

 

Ajan mittaaminen on oikeastaan pirullinen keksintö, sillä luonnossa kaikella on oma rytminsä.

Vaikka me ihmiset kuvittelemme hallitsevamme lähes kaikkea, emme voi silti mitään sille, että myös meidän elimistöllämme on oma fysiologinen vuorokausirytminsä. Silti vain harva pystyy nykymaailmassa elämään oman sisäisen kellonsa tahdissa. Tämän tiedostavat etenkin iltaihmiset, jotka joutuvat elämään virka-ajan rytmin mukaan.

Aika on myös sikäli suhteellista, että vaikka se mitattuna olisikin sama, voi muutama sekunti joskus tuntua ikuisuudelta tai tunti hurahtaa aivan huomaamatta.

 

Komission ehdotuksen mukaan jokaisen jäsenmaan tulee kertoa huhtikuuhun mennessä, jäävätkö sen kellot kesä- vai talviaikaan. Viimeinen kellojen siirto olisi siis edessä joko maalis- tai lokakuussa 2019.

Tällä hetkellä keskustellaan siitä, kumpi olisi Suomelle parempi, talvi- vai kesäaika.

Talviajan puolustajat perustelevat kantaansa sillä, että talviaika on maamme alkuperäinen aika, johon tulisi palata.

Kesäajan kannattajat puolustavat näkemystään sillä, että jos olisimme pysyvästi kesäajassa, jäisi alkuiltaan enemmän valoisaa aikaa. Kesällähän sillä ei olisi niin väliä, kun on valoisaa muutenkin, mutta talvikuukausina vähäisenkin valon merkitys korostuu.

Lisäksi pelkona on, että jos valitsisimme pysyvän talviajan, jäisimme liian kauas muun Euroopan ajasta

 

Kumpi sitten olisi parempi, talvi- vai kesäaika?

Tähän aikaan vuodesta virka-aikaan työssäkäyvät eivät juuri luonnonvaloa näe. Nyt alkaa olla pimeää niin aamulla kuin iltapäivälläkin. Sen suhteen on siis samantekevää, kumpaan aikaan Suomessa lopulta päädytään.

Pääasia on, että kellonaikojen vekslaaminen loppuu.

Artikkeleita

marraskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« loka    
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930