Jutut Hämeenlinna/Riihimäki

Ala, josta kaikilla on mielipide

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat Tom Norrdgård (vas.) ja Ilkka Toppila ovat pitäneet liikennealan opinnoissa siitä, että pääsivät heti kättelyssä käytäntöön kiinni.

Hämeen ammattikorkeakoulussa on koulutettu liikennealan osaajia nyt kymmenen vuotta. Koulutusohjelma juhli tasavuosia syyskuussa. Hamkissa on Suomen ainoa liikennealan amk-koulutus.

Yliopettaja ja koulutuspäällikkö Nina Karasmaa on työskennellyt koulutusohjelmassa lähes sen alusta asti.

– Tämä on ala, jossa on viisi miljoonaa asiantuntijaa. Jokainen, joka liikkuu, myös ajattelee näitä asioita, Karasmaa muistuttaa.

Hamk kuuntelee herkällä korvalla liikennealan toimijoiden tarpeita. Opiskelijat tekevät käytännön liikennesuunnittelun tehtäviä, jotka hyödyttävät esimerkiksi kuntien tarpeita. Liikennealan opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä muun muassa Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Hamkin opiskelijat ovat olleet Hämeenlinnassa mukana sähköpyöräprojekteissa, erilaisten liikennetutkimuksien toteuttajana sekä Digitrail-projektissa, jossa kartoitettiin luontomatkailun kulkureittejä.

 

Liikenneturvallisuus on koulutuksessa poikkileikkaava teema. Karasmaa kertoo, että koulutuksessa joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku painottuvat.

– Painopiste tulee jo liikenne- ja viestintäministeriön linjauksista, että nykyisessä liikennepolitiikassa ympäristöasiat ovat yksi keskeinen reunaehto. Sitä ei voi ohittaa, Karasmaa sanoo.

Se ei poissulje myöskään autoliikennettä.

– Hyvä liikennejärjestelmä on sellainen, että siinä kaikkia liikkumisen tapoja edistetään.

Kevyen liikenteen kehittymistä jarrutti pitkään se, että kävely- ja pyöräilyverkostoja ei kehitetty samalla tarmolla kuin autoteitä.

 

Tulevaisuutta joukkoliikenteessä ovat Karasmaan mukaan ennen kaikkea matkaketjut, joissa erilaisia kulkutapoja voidaan yhdistellä sujuvasti. Ihminen voisi samalla matkakortilla kulkea matkansa esimerkiksi vaihtaen junasta bussiin ja taksiin.

Isoimpana mutkana matkassa on raha.

– Ne ovat liikennepoliittisia kysymyksiä. Kun kilpailu on avattu, markkinaehtoinen liikenne hakeutuu sinne, missä on eniten ihmisiä. Kuntien ja valtion mukanaoloa tarvitaan.

Myös älyliikenteellä on koulutuksessa oma, tärkeä osansa. Hamk on osaltaan mukana myös robottibussin kehittelyssä, ja kesällä Hämeenlinnan Visamäessä nähtiinkin testimielessä ilman kuljettajaa kulkenut bussi.

Karasmaa arvioi, että robottibussit eivät ole lähivuosien asia, mutta tulevaisuutta ehkä kymmenen vuoden aikajänteellä.

– Mikä olisikaan mahtavampaa kuin tällainen bussi kulkemassa joskus Hämeenlinnan aseman ja Visamäen väliä, Karasmaa visioi.

 

Liikennealalle otetaan opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Päivä- ja monimuoto-opintoihin pääsee kerralla yhteensä 60–70 opiskelijaa sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoihin parikymmentä opiskelijaa.

Karasmaan mukaan opiskelijoista perinteisesti suuri osa on tullut Hämeenlinnan, Riihimäen ja Tampereen seuduilta, mutta verkko-opintojen lisääntymisen myötä alkaa olla katettuna koko Suomi.

Hamkista valmistuvat sijoittuvat usein liikennesuunnittelijoiksi, suurin osa konsulttiyhtöiden sekä kuntien palvelukseen. Monien leipälaji on joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen suunnittelutehtävät.

– Meiltä työllistytään tällä hetkellä todella hyvin. Nyt ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatkin pääsivät mainiosti oman alan kesätöihin, Karasmaa iloitsee.

 

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31