Jutut Hämeenlinna

Apparalta sukelletaan kranaatteja – Räjähteet ovat niin matalassa vedessä, ettei operaatiosta haluttu kertoa aikaisemmin

Suositulle uimapaikalle oli upotettu venäläisiä käsikranaatteja.
Teknikkokapteeni Arto Kotkavalkama (veneessä oikealla) johtaa sukellustoimia pinnalta. Yhdeksän sukeltajaa tutkii Ahvenistonjärven itälaidan rantaa ja pohjaa 25. lokakuuta saakka. Kuva: Riku Hasari
Teknikkokapteeni Arto Kotkavalkama (veneessä oikealla) johtaa sukellustoimia pinnalta. Yhdeksän sukeltajaa tutkii Ahvenistonjärven itälaidan rantaa ja pohjaa 25. lokakuuta saakka. Kuva: Riku Hasari

Ahvenistonjärvestä sukelletaan lähiviikkojen aikana ylös vanhoja venäläisiä käsikranaatteja.

Raivaustöitä johtavan kapteeni Pasi Suvitien mukaan ensimmäiset tiedot järveen upotetuista kranaateista saatiin vuonna 2014, kun urheilusukeltajat löysivät itärannan matalasta vedestä venäläisen käsikranaatin.

Viime syksynä puolustusvoimat haravoi järveä kaikuluotaimen ja miinaharavan kanssa. Lyhytkin etsintä tuotti tulokseksi lisää käsikranaatteja sekä useita mittalaitteilla tehtyjä havaintoja mahdollisista räjähteistä.

Nyt räjähteitä etsitään järjestelmällisesti sukelluspartioiden voimin aina lokakuun lopulle saakka.

Järvellä on etsintöjen ajan täydellinen sukelluskielto ja uiminen on sallittu vain rantasaunan puoleisella länsirannalla arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Sotilaspoliisit valvovat etsintäaluetta ympäri vuorokauden ja tarvittaessa liikkumista järven itälaidan ulkoiluteillä rajoitetaan turvallisuussyistä.

Normaali käytäntö 1990-luvulle saakka

Räjähteiden hävittäminen vesistöön upottamalla oli puolustusvoimissa normaalina ja kustannustehokkaana pidetty käytäntö aina 1990-luvulle saakka. Nyt puolustusvoimien sukeltajat tekevät vuosittain tuhansia työpäiviä samojen räjähteiden etsimisen ja tuhoamisen parissa.

Pasi Suvitien mukaan kranaatit ovat päätyneet järveen todennäköisesti lähimmästä varuskunnasta eli Poltinaholta.

– Todennäköisesti nämä sotasaaliskranaatit ovat peräisin sotilaspiirin varastosta, joka sijaitsi Poltinahon kasarmialueella. Niistä on todennäköisesti haluttu päästä eroon pian sodan jälkeen.

Matalassa vedessä

Ahvenistonjärvellä räjähteet olivat niin matalassa vedessä, että raivausoperaatiosta ei haluttu kertoa etukäteen omatoimisten etsijöiden pitämiseksi loitolla.

– Löydöt on tehty pääosin kirkkaasta vedestä 2-5 metrin syvyydestä, eli ne olisivat saavutettavissa ilman sukellusvarusteitakin, Pasi Suvitie sanoo.

Suvitien mukaan etsijät ovat varautuneet myös siihen, että järvestä löytyy käsikranaatteja isompiakin räjähteitä.

Tuhotaan Ilveskalliolla

Järvestä löydetyt räjähteet siirretään tunnistamisen jälkeen Ilveskalliolle tuhottavaksi.

Jos jonkun räjähteen liikuttaminen katsotaan liian riskialttiiksi, se voidaan räjäyttää myös löytöpaikallaan veden alla tai Ahveniston uimarannalle rakennetussa väliaikaisessa sirpalesuojassa.

Alueraivaus

Ahvenistonjärvellä on sukelluskielto etsintöjen ajan 25. lokakuuta saakka.

Uiminen on kielletty sukeltajien työskennellessä arkisin kello 8-16.

Poijuilla merkitylle alueelle meneminen on kielletty. Sotilaspoliisit valvovat aluetta.

Vuosina 2016-2017 alueraivaamiseen käytettiin vuosittain noin 2500-3000 henkilötyöpäivää ja hieman yli 600 000 euroa.

Vuonna 2016 alueraivauksissa löydettiin yli 8600 räjähdettä sekä lähes 15 tonnia erilaisia räjähdysaineita, sytytysvälineitä ja patruunoita.

Menoinfo