Jutut

Autismiviikko nostaa erilaisuuden esiin

Pääsiäisen jälkeen vietetään autismitietoisuuden viikkoa. Autismi on neuropsykiatrinen häiriö, joka lievässä muodossaan näkyy erikoisina persoonallisuuspiirteinä ja vaikeana tekee henkilöstä täysin kommunikointikyvyttömän ja toisten avusta riippuvaisen. Hämeenlinnassa tukea ja tietoa autismin kirjosta tarjoaa HYMY -yhdistys.

– Yhdistyksemme nimi on HYMY, koska hymy on positiivista. Autismi on kirjo. Kaikki ovat erilaisia yksilöitä ja erilaisuus voi olla myös voimavara, yhdistyksen puheenjohtava Riitta Viljamaa kertoo.

Autismin kirjon lisäksi HYMYn sateenvarjon alle mahtuvat myös muut neuropsykiatriset oireyhtymät kuten ADHD. Puhutaan nepsyistä, henkilöistä, joilla voi olla yhden oireyhtymän mukainen oirekuva tai piirteitä useista. Yhteistä on poikkeavuus normista, omanlainen tapa ajatella, viestiä ja kokea ympäristöä.

– Tietoisuutta erilaisuudesta olisi tärkeä lisätä. Nyt vaaditaan kaikilta samanlaista sosiaalisuutta ja menetetään työelämästä yksilöitä, jotka voisivat olla neurotyypillisiä sopivampia moniin tehtäviin. Muualla maailmassa on yrityksiä, jotka palkkaavat autismin kirjon henkilöitä esimerkiksi koodin testaukseen, jossa heidän on havaittu olevan muita tarkempia, yhdistyksen aktiivit kertovat.

 

Sovimme, että kaikkien nimiä ei mainita jutussa. Vanhemmat eivät halua lastensa diagnoosien korostuvan liikaa. Ihminen tulisi nähdä yksilönä, eikä oireyhtymän edustajana. Diagnooseja tarvitaan, että ymmärretään, miksi kaikki eivät koe maailmaa samalla tavalla.

Lievässä päässä autismin kirjoa henkilöt voivat oppia pärjäämään ja toimimaan niin, ettei erilaisuus näy ulospäin. Jatkuva pinnistely kuitenkin uuvuttaa, ja neuropsykiatrisista oireyhtymistä kärsivillä on suurempi riski sairastua uupumukseen, masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön. Myös syömishäiriöitä esiintyy muuta väestöä enemmän.

– Lapsen voi olla vaikea syödä joitain ruokia, koska aistimukset ovat niin voimakkaita. Maun lisäksi korostuu myös ruoan koostumus. Edistystä tulee, kun totuttelee pienin askelin uusiin ruoka-aineisiin, vanhemmat neuvovat.

Aistiherkkyyksien lisäksi tyypillisiä ovat ongelmat sosiaalisissa tilanteissa. Silmiin katsominen voi olla vaikeaa, ja autismin kirjolaiset saattavat olla umpirehellisiä ja töksäytellä totuuksia, joiden ääneen sanomista ei pidetä sopivana. Koulussa vaikeuksia ilmenee toiminnanohjauksessa ja ajan hahmottamisessa. Nepsy-lapsille asioiden aloittaminen on usein vaikeaa, eivätkä he hahmota, missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä.

– Nykyään näissä osataan onneksi jo tukea hyvin. Ennakointi, strukturointi ja asioiden esittäminen kuvallisen tuen avulla auttavat näitä lapsia, ja samat menetelmät sopivat hyvin myös normaaleille koululaisille. Tällaiset keinot ovatkin yleistyneet viime aikoina, vanhemmat kiittelevät.

Osalla nepsy-lapsista on oppimisvaikeuksia, mutta jotkut ovat koulussa kympin oppilaita. Usein kykyprofiili on kuitenkin epätasainen. Henkilö voi olla erityisen lahjakas yhdessä asiassa samalla, kun toinen tuottaa vaikeuksia.

– Olisi tärkeää, että lapsen haasteet havaittaisiin ajoissa. Varhainen diagnoosi ja hyvät tukitoimet auttavat lasta selviytymään ja ympäristöä ymmärtämään, mistä on kysymys. Jos lapsen käytös mietityttää, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa, Riitta Viljamaa suosittelee.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31