Jutut

Kolumni: Elämän vesi

Sirpa Pietikäinen

Puhdas ja hyvänlaatuinen vesi on yksi tärkeimmistä raaka-aineistamme. Erityisesti elintarviketeollisuuden kannalta on tärkeää taata, että meillä on hyvänlaatuista vettä.

Suomen vesijohtovesi on maailman parhaimpia. Se on puhdasta ja raiskasta. Tästä tulee pitää huolta myös jatkossakin. Vaikka veden laatu tai saatavuus ei meillä ole akuutti ongelma, emme kuitenkaan ole muiden maiden vesipulan vaikutusten ulottumattomissa. Veden puutteen vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt näkyvät täällä meillä saakka selvästi.

Vesi on rajallinen resurssi. Sen niukkuus voi johtua joko fyysisestä veden puutteesta tai hyvän hallinnon puutteesta, mikä voi osaltaan vaikuttaa infrastruktuurien laatuun negatiivisesti ja johtaa huonoon vesivarojen hallintaan.

Vesi kattaa 70 % planeetastamme, mutta vain 3 % maailman vesistä on makeaa. Siitä suuri osa on jäätiköissä tai muulla tavoin käyttämättömissämme. Yli miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä veteen ja yli 2,5 miljardia kärsii veden niukkuudesta osan vuodesta.

Vesi on elämän lähde. Se on luonnonvarana monimutkainen ja liittyy lähes kaikkeen maailmassa. Tarvitsemme vettä selviytyäksemme. Puhdas vesi edistää terveyttä. Elintarviketuotantomme riippuu vedestä. Ilman vettä ei olisi mitään.

Pohjavedet hupenevat ja pilaantuvat. Ilmastonmuutos kiihdyttää pohjaveden vähenemistä. Pohjavettä on pidetty pitkään luotettavana ja joustavana vesilähteenä. Ja sitä on saatavilla lähes kaikkialla. Pohjaveden laatu on yleisesti ottaen hyvä, koska se sijaitsee syvällä maan alla, kaukana pilaantumisen aiheuttajista. On kuitenkin erittäin tärkeää varmistaa, että pohjavettä käytetään kestävällä tavalla. Jos vesivaroja käytetään liikaa, vesiekosysteemit eivät kykene toipumaan.

Maailman väestö ja kulutus jatkavat kasvuaan. Nykyisellä vauhdilla tarvitsisimme 4 maapalloa vuoteen 2040 mennessä. Lähes kaikki toiminta vaatii vettä. Siksi vesi ei ole vain rajallinen resurssi, vaan siitä tulee päivä päivältä rajallisempi.

Suomen maatalous käyttää vettä säästelisäästi, mutta maailmanlaajuisesti viljelmien kastelu muodostaa yli 70 % vedenoton kokonaismäärästä. EU:n on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä viljellään ja missä, mutta myös siihen millaista vettä käytetään. Maataloudella on vaikutusta niin veden määrään kuin sen laatuunkin.

 

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa veden saatavuuteen ja vaikeuttaa sen ennustamista. Äärimmäiset sateet, tulvat ja kuivuus yleistyvät ja pahenevat. Tämä taas vaikuttaa ruokaturvaan ja terveyteen, mutta sillä voi olla myös epäsuora vaikutus poliittiseen tilanteeseen.

Ratkaisu tähän ongelmaan voisi löytyä veden käytön ja kulutuksen innovaatioista. Euroopan komission mukaan keskimäärin 23 % käsitellystä vedestä vuotaa Euroopassa. Vesihukka johtuu huonokuntoisista vesiputkista, muusta infrastruktuurista ja vesijärjestelmien huonosta hallinnasta. Vuodot täytyy saada loppumaan.

 

Vesihuoltojärjestelmien ongelmat Euroopassa ovat suuret ja niihin on puututtava nopeasti. EU:n tulee asettaa vuodoille maksimimäärät ja tieto vuotojen määrästä pitäisi olla kuluttajille avointa. Sillä ei ole merkitystä tapahtuuko hukka julkisessa vai teollisuuden käytössä, koska loppupeleissä kuluttaja joutuu maksamaan hukatusta vedestä. EU lainsäädännön pitäisi tehdä pakolliseksi vuotojen korjaaminen, jotta vuotomäärät pysyisivät alle 10 prosentin.

Tämän lisäksi meidän tulee muistaa, että vesi on ihmisoikeus – me kaikki tarvitsemme vettä selvitäksemme. Meidän on turvattava järjestelmä, jossa kaikilla on pääsy kohtuuhintaiseen, puhtaaseen ja turvalliseen veteen.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31