Jutut

Elinvoimaa kasviksista

Ravitsemuksella on tärkeä merkitys eläkeikäisten elämän laadun kannalta. Monipuolinen ruokavalio turvaa elimistön normaalin toiminnan, mahdollistaa toimintakyvyn ja aktiivisuuden päivittäisissä toimissa sekä ehkäisee sairauksia, ehkäisee niiden etenemistä ja edistää niistä paranemista.

Ruokailutottumusten muuttaminen hyödyttää eläkeiässäkin. Monipuoliseen ruokavalioon tulisi sisältyä nykyistä enemmän hedelmiä, marjoja ja vihanneksia.

Eurooppalaisten tutkimusten mukaan ikääntyneet käyttävät vain keskimäärin 2,6 annosta päivässä kasviksia sekä marjoja ja hedelmiä. Ennenaikaista kuolleisuutta ja sairastavuutta vähentävänä osana niiden tehtävä on kuitenkin tärkeä ruokavaliossamme.

 

Ranskalaisen tutkimuslaitoksen INRAn koordinoimassa OPTIFEL EU-hankkeessa määriteltiin, ehdotettiin ja kehitettiin hedelmä-, marja- ja vihannespohjaisia elintarviketuotteita, jotka parantavat ikääntyneiden ravitsemuksellista tilaa ja ovat ominaisuuksiltaan ikääntyneille haluttavia ja soveltuvia.

Hankkeessa oli mukana 26 yksityistä ja julkista partneriorganisaatiota kymmenestä eri EU-maasta. Suomessa hankkeessa toimi Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Sen aikana haastateltiin 89 yli 65-vuotiasta kantahämäläistä, jotka asuivat omassa kodissaan, palvelutalossa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä, sekä usean palvelutalon henkilökuntaa. Ikääntyneet olivat heterogeeninen kuluttajaryhmä yksilöllisine ateriatoiveineen. He söivät keskimäärin neljä ateriaa päivässä.

 

Kasviksia, kuten perunaa, kukkakaalia, keitettyjä porkkanoita, kurkkua ja persiljaa, syötiin pääasiassa lounaalla ja päivällisellä. Kasviskeitoista ja uunijuureksista pidettiin paljon. Ammattilaisten mukaan halutuimpia olivat pehmeät tuoreet tai keitetyt vihannekset.

Suurin osa ikääntyneistä haastatelluista kertoi syövänsä raakoja vihanneksia vähintään neljä kertaa viikossa ja 62 % heistä vähintään kerran päivässä. Käsittelemättömät hedelmät ja marjat, esimerkiksi mustikka, mandariini, päärynä, vadelma sekä mansikka, olivat mieluisia välipaloja tai iltapaloja.

Puolet ikääntyneistä joi marja- tai hedelmämehuja päivittäin. Ikääntyneet pitävät tuoreista, kuorituista tai helposti kuorittavista pehmeistä hedelmistä tai hedelmän paloista, kuten tuoreista omenanpaloista, banaanista, persikoista ja mansikoista, sekä hedelmäsalaatista ja -säilykkeistä.

Etenkin vihannesten, hedelmien ja marjojen syömisessä suun ja hampaiden terveydellä on suuri merkitys. Rakenteen vuoksi haukkaaminen, pureskelu tai nieleminen saattaa olla hankalaa. Suurin osa haastatelluista ei kokenut ongelmia tämän suhteen. He kokivat ruokahalunsa hyväksi tai melko hyväksi.

Lisäksi tyytyväisimpiä aterioihinsa olivat itse tai puolison tekemää ruokaa kotonaan syövät henkilöt. Ravitsemussuositusten noudattamisessa ruokahalulla ja ateriatyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus.

 

Ruuan terveellisyys oli ikääntyneille tärkeää. Ennakkoluulot eivät olleet voimakkaita uusia ruokia ja ruoka-aineita kohtaan, ja suhtautuminen valmisruokiin oli pääosin neutraalia. Ammattihenkilöstön mukaan vanhukset pitävät yksinkertaisista ja perinteisistä ruuista, ja etenkin palvelutaloissa todettiin, että niiden tulee olla hyvin valmistettuja ja pehmeitä. Välttää tulisi sitkeää lihaa, kovia tai isoja ruokapaloja, kuivia ruoka-aineita, liian löysää tai siemeniä sisältäviä ruokia.

Kauniiden ja erilleen tarjolle aseteltujen vihannesten, marjojen ja hedelmien värit herättävät haastateltujen mielestä ruokahalua, kun taas epämääräisen värisen lihan ja vihannesten seosmössö ei. Ruokahalua lisää perheen ja ystävien kanssa syömisestä nauttiminen.

Ikääntyvät toivovat, että ruokia voitaisiin valmistaa nykyistä enemmän heidän toiveidensa mukaisesti, vaikka osassa niistä oli vastakkaisuutta etenkin suolan, sokerin, mausteiden ja kastikkeiden suhteen. Ateriapalveluiden ruokalistojen ja aterioiden monipuolistaminen, annoskokojen pienentäminen, sekä palvelutalojen ravintoloihin mausteiden asettaminen tarjolle, olivat myös toiveena. Lisäksi ikääntyneet toivoivat ruokiin enemmän marjoja, hedelmiä, runsaasti hyvää lihaa sekä voita ja kermaa makua antamaan.

Lisätietoa ikäihmisten ravintosuosituksista löytyy sivustolta www.optifel.eu.

 

Kirjoittajina tutkimusryhmä: Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), yliopettajat ETT Tuija Pirttijärvi, TtT Tiina Mäenpää ja TkT Helena Kautola, Luonnonvarakeskus (Luke), professori Raija Tahvonen ja erikoistutkija FT Eila Järvenpää.

Menoinfo