Jutut Hämeenlinna

Fatboy diggaa mollia ja suomalaista melankoliaa

Ruotsalaisen rockabillyn kärkiyhtyeen suomalaissyntyinen kitaristi on niittänyt mainetta myös tv- ja elokuvanäyttelijänä.
Fatboy nykyisessä kokoonpanossaan, vasemmalta Thomas Schuldt, laulusolisti Thomas Pareigis, Hannu Kiviaho, Jan Lissnils ja Marcus Källström. Kuva: Göran Hallberg
Fatboy nykyisessä kokoonpanossaan, vasemmalta Thomas Schuldt, laulusolisti Thomas Pareigis, Hannu Kiviaho, Jan Lissnils ja Marcus Källström. Kuva: Göran Hallberg

Tukholmassa vuonna 1996 perustettu Fatboy on tullut tunnetuksi orkesterina, joka rikkoo suruttomasti musiikillisia raja-aitoja. Torstaina Suistossa esiintyvän bändin tyylikirjoon kuuluvat tanakan rockabilly-räimeen lisäksi kantrihenkiset balladit, bluesin siniset sävelet ja juurimusiikin pohjalta ponnistavat popkappaleet.

Yhtyeen kantaviin voimiin kuuluu biisintekijä ja kitaristi Hannu Kiviaho, joka on kotoisin pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevasta Kinnulasta.

– Kotiseudultani lähti 1960-luvun lopussa paljon ihmisiä töiden perässä Ruotsiin ja meidän perheemme muutti lähelle Eskilstunaa, kun olin 6-vuotias, Kiviaho kertoo.

– Siellä aloittelin bändihommia jo 15-vuotiaana ja pikkuveljestäni Heikki Kiviahosta tuli basisti. Hän on soittanut muun muassa Suomessakin hyvin tunnetussa Sator-yhtyeessä.

Eskilstunassa Kiviaho tutustui aloittelevaan yhtyeeseen, jonka nimi oli Coca Cola Kids. Myöhemmin nuorukaisten bändi kohosi maailmanlaajuiseen suosioon nimellä Kent.

– Kentin kavereita auteltiin silloin alkuvaiheessa ja ollaan hyviä ystäviä tänäkin päivänä. Olemme touhunneet musiikin parissa kaikenlaista ja Joakim Bergin kanssa tehtiin Fatboylle yksi biisikin yhdessä.

 

Fatboyn tarina alkoi Tukholmassa, jossa Kiviaho tutustui liettualaistaustaiseen kitaristi-laulajaan Thomas Pareigisiin. Alkuperäisessä kokoonpanossa oli mukana myös ruotsinsuomalainen Alf Östlund. Östlundin instrumentti oli kontrabasso, josta käytetään jazzpiireissä lempinimeä fatboy.

Yhtyeen ensimmäinen läpimurto tapahtui teatterilavoilla. Vuonna 1998 Fatboy kiinnitettiin Pilstolteaternin produktioon Bertolt Brechtin Kolmen pennin oopperasta. Esitys kiersi Ruotsia ja kaikkialla huomio kiintyi lavalla olleisiin muusikoihin. Maine kasvoi ja keikkatarjouksia alkoi sataa.

– Emme aluksi osanneet ajatella yhtyeen tulevaisuutta kovin vakavasti, ideana oli ensin soittaa 1950- ja 1960-lukujen kantria, Kiviaho muistelee.

– Loppujen lopuksi kesti vuoteen 2004 asti ennen kuin teimme ensimmäisen levymme ja jotkut sen kappaleet olivat kuusi vuotta vanhoja.

 

Monia eri musiikkityylejä syleilevä maailmankuva ja soundi olivat valmiina jo esikoisalbumilla Steelhearted.

– Thomas Pareigis ja minä teemme yhtyeen biisit ja jaamme toisillemme jatkuvasti uutta musiikkia, josta etsimme inspiraatiota. Tykkäämme 1960- ja 1970-lukujen vanhoista suomalaisista iskelmistä sekä tangoista ja fanitamme Topi Sorsakoskea. Se on se mollivoittoisuus ja melankolia, sitä me digataan, Kiviaho tunnustaa.

– Pyysimme Agentsien Esa Pulliaista soittamaan yhdelle biisille uudella levyllämme ja oli ihan uskomatonta, kun hän kertoikin olevansa suuri Fatboy-fani.

Muusikon ja lauluntekijän töiden ohessa Kiviaho on luonut uraa myös näyttelijänä. Debyyttinsä hän teki vuonna 2002 elokuvassa Luokkakokous (Klassfesten) ja aivan viime aikoina hänet nähtiin Suomenkin televisiossa komediallisessa rikossarjassa Torpedot ( Torpederna).

 

Kiviaho kokee, että Fatboyn musiikkia on aina ymmärretty Suomessa paremmin kuin yhtyeen kotimaassa. Jos kutsu käy, bändi tulee Pohjanlahden yli että heilahtaa. Fatboy kehitteleekin parhaillaan uutta Suomen-kiertuetta vielä marras-joulukuulle.

– Jo ihan ekalla Suomen keikalla tunsimme, että ihmiset tajusivat meidät ihan täysillä. Ruotsissa ollaan mielellään trendikkäitä ja siellä olemme ehkä vähän eksoottisia. Kun rockabilly oli Ruotsissa 1980-luvulla täysin undergroundia, niin Suomessa se oli joka miehen arkihommaa.

Fatboy to 12.9. klo 21 Suistossa.

 

Menoinfo