Jutut

Geokätköily liikuttaa koko perhettä

Geokätköily ei ole vai nuorten harrastus. Viime vuosina geokätköily on vienyt hattulalaisen Yrjölän perheen mukanaan. Listoilla on nyt 800 löydettyä kätköä.

– Geokätköjen etsintä on viime vuosina korvannut lenkkeilyä. Espoon Nuuksio on tullut tutkittua melko tarkkaan. Pelkästään Hämeenlinnan ympäristössä on satoja kätköjä ja uusia syntyy koko ajan. Yhteistä aikaa hieman vaihtelevissa kokoonpanoissa on löydetty geokätköilystä.

– Minulle geokätköily riittää pitämään kuntoa yllä. Maastossa tulee helposti käveltyä 15 kilometriä huomaamatta kätköjen perässä. En viitsisi lähteä kävelemään 15 kilometriä vain pelkän kävelyn takia, Erkki Yrjölä sanoo.

VUODENVAIHTEESSA Sari Yrjölän aloittaessa työt Posiolla geokätköilyn painopiste kesällä siirtynee Lapin selkosten suuntaan. Omat ensimmäiset kätköt ovat suunnitteilla Posion nähtävyyksien tuntumaan.

Geokätköily vaatii periksi antamattomuutta. Sijaintipisteen löytäminen ei ole yleensä vaikeaa.

– Sen sijaan kätkön paljastuminen voi olla työn takana. Peruskätkö on pakasterasia kivenkolossa tai putkilo riippumassa kuusen oksalta. Kätkö voi olla valelintupöntössä tai jopa pienessä mökissä. Kätköjen äärilaitaa ovat sormenpään kokoiseen koteloon pakatut nanoviestit jotka voi kiinnittää magneetilla rakenteisiin.

– Eräällä kätköllä viesti on piilotettu kahden mutterin väliin. Kävimme paikalla pari kertaa ennen kuin tajusimme että metallijalustalla oli yhdessä istukassa yksi ylimääräinen mutteri. Kerran eräällä kätköpaikalla olimme jo luovuttaneet. Joimme kahvit mättäällä puun rungon päällä. Lähtiessä Sari sattui hieman potkaisemaan runkoa ja kätkö paljastui koverrettuna runkoon. Jotkut kätköt saattavat olla kymmenenkin metrin korkeudessa erilaisissa rakenteissa, Erkki kertoo.

MYÖS MARATONEJA on juostu monella mantereella. Tällä hetkellä Tuulalla on takanaan lähes 20 maratonia ympäri maailmaa, Erkillä maratoneja on kymmenkunta ja Sarilla kuusi.

Yhteinen harrastus on vienyt kolmihenkisen perheen muun muassa Islantiin, Yhdysvaltoihin ja Sveitsiin. Viime vuosina Erkin rooli on jäänyt paljolti huoltajan hommiin, kun perheen naiset Tuula ja Sari ovat pitäneet huolta perheen vauhdista maailmalla.

Juoksuharrastus alkoi vahingossa runsaat parikymmentä vuotta sitten kun Erkki ja Tuula ryhtyivät viemään Saria Hippo-kisoihin. Sarin liittyminen Parolan Visaan toi mukaan säännöllisen harjoittelun.

– En ollut mikään juoksun ystävä, lähinnä olin kammoksunut sitä. Lähdin Sarin seuraksi kiertämään korttelia. Tuula liittyi mukaan jonkin ajan päästä, muistelee Erkki.

Pitkälle aikuisikään Yrjölät liikkuivat juuri sen verran kuin suomalainen työikäinen aikuinen ylipäätään liikkuu.

– Viikonloppuisin sentään pyrimme tekemään kävelylenkkejä. Arkisin liikuimme siinä mielessä että Sari pääsi liikkumaan eli kuljetimme Saria tämän harrastuksiin.

Erkille itselleen lenkkeilyn ideana oli painonpudotus.

– Painoin 104 kiloa, mutta lenkkeilyllä sain painon pudotettua parhaimmillaan 70 kiloon. Liikunta on edelleen se keino jolla pidän painoni kurissa. Tuntuu, että kilot nousevat pelkästä herkkujen katselemisesta.

– Koen olevani hyvässä kunnossa. En sano etten vielä juoksisi maratonia. Jos laitan sellaisen kalenteriini, niin sitten se juostaan.

Menoinfo