Jutut Hämeenlinna

Hämeenlinnan taidemuseo avasi historiallisen ikkunan menneisiin aikoihin – kotien kätköistä löytyi aarteita kaupunkimaisemasta, mutta Lammilta ei löytynyt ainoatakaan työtä

Maria Laineen kokoama näyttely ”Hämeenlinna 380” tarjoaa taiteilijoiden tulkintoja Hämeenlinnasta ja sitä ympäröivästä maaseudusta 1700-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat pääosin yksityiskokoelmista. Kuva: Esko Tuovinen
Amanuenssi Maria Laine toivoo synttärinäyttelyn olevan historiallinen ikkuna menneisiin aikoihin.

Hämeenlinnan taidemuseossa pääsee tutustumaan yksityiskodeista lainattuihin Hämeenlinna-aiheisiin maalauksiin ja piirroksiin.

Teoksia etsittiin viime vuonna julkisin kuulutuksin.

– Meille tarjottiin noin 300 teosta. Kaukaisin yhteydenotto tuli Utsjoelta asti, näyttelyn koonnut Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Maria Laine kertoo.

Laine valitsi näyttelyyn 120 teosta, jotka kuvaavat muuttuvaa kaupunkia 1700-luvun alusta 2000-luvulle.

Valtaosa tauluista on peräisin yksityiskokoelmista, mutta mukana on teoksia myös Hämeenlinnan taidemuseon, Hämeenlinnan kaupunginmuseon ja Elannon kokoelmista.

Näyttely on kunnianosoitus 380 vuotta täyttävälle kaupungille. Laine toivoo sen olevan myös historiallinen ikkuna menneisiin aikoihin.

Varhaisimmat kuvat on tehty topografisiin matkakertomuksiin.

Näyttely alkaa Eric Dahlbergin kuvakirjassa Suecia antiqua et hodierna julkaistulla Hämeen linnan kaksoismuotokuvalla.

– Dahlbergin kuvissa 1600–1700 -luvun taitteessa kaupunki sijaitsee vielä linnan pohjoispuolella. Louis Belangerilla on eri kuvakulma 1700-luvun lopulla. Belanger kuvasi uutta, nykyiselle paikalle rakenteilla olevaa kaupunkia ja kirkkoa, Laine esittelee.

Linnakuvien lisäksi ruotsalaiseen kartastoon on päätynyt myös Näkymä Hauhon Vermasvuorelta vuodelta 1799.

Taiteilijoita kiinnosti erityisesti linna ja kaupungin keskusta. Myös Hauhoa, Tuulosta ja Kalvolaa on kuvattu.

– Rengosta on yksi Väinö Kamppurin maalaus, mutta Lammilta emme saaneet näyttelyyn yhtään teosta, Laine toteaa.

1800-luku oli maisemamaalauksen kukoistuskautta.

Johan Knutson kuvaa vankeja kaupunginpuiston eli Parkin rakennustöissä sekä romanttissävyistä Hämeenlinnaa kaupunginpuistosta katsottuna.

Myös Hjalmar Munsterhjelmin maalauksessa Hämeenlinna näkymä kaupunkiin avautuu ylhäältä, kaupunginpuiston suunnalta. Maalaus on dokumentaarinen. Munsterhjelm on ikuistanut kankaalle myös rautatien ja Vanajalla liikennöivät laivat.

Myös Alarik Böökin Kesämaisema Karlbergista, nykyisestä Aulangosta edustaa samaa pikkutarkan yksityiskohtaista, dokumentaarista kuvaustapaa. Maalaus on Karlbergin kartanosta, Hugo Strandenskjöldin kesäpaikasta vuodelta 1895. Katolla liehuu Venäjän lippu, pihalla seisoo sähkövoimalaitos, Hämeenlinnan ensimmäinen ja rantatietä koristavat Pietarista tilatut kreikkalaiset veistokset.

– Saimme lainaan myös Alarik Böökin pienempiä ulkoilmamaalauksia. Yllättävän hyviä, raikkaita töitä, Laine kiittelee.

Yläkertaan on koottu 1900-luvun värimaalausta, mm. Rakel ja Taisto Ahtolan, Egon Meurosen, Ali Munsterhjelmin, Onni Ojan, Yrjö Saarisen sekä Vihavuoden taiteilijasiirtokunnassa työskennelleiden Väinö Kamppurin, Yrjö Yrjölän, Olli Miettisen ja Arvo Makkosen töitä.

Näyttelyssä kuljetaan kaduilla ja raiteilla, toreilla ja tehdasmiljöissä sekä suomalaisessa kansallismaisemassa. Pieni puutalokaupunki muuttuu kerrostalokaupungiksi.

– Näyttely osoittaa, miten monipuolisesti taiteilijat ovat kuvanneet Hämeenlinnaa. Tulkinnat ja kuvaustyylit ovat muuttuneet reilun 300 vuoden aikana merkittävästi pikkutarkoista topografisista kuvista luonnontulkintaan.

Hämeenlinna 380 -näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Engelin makasiinissa 5.5. asti.

Menoinfo