Jutut Hämeenlinna

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee puupiirrostaiteen uranuurtajan – Kalle Carlstedtin sisäistä maailmaa heijastivat luurangot ja pikkupirut

Kalle Carlstedtin varhaisten ekspressiivisten, mustavalkoisten puupiirroksissa uurtojäljet olivat leveitä ja eloisia. Mökki ja kuutamo -aihe toistuu läpi taiteilijan tuotannon, amanuenssi Päivi Viherluoto esittelee. Kuva: Riikka Helenius
Kalle Carlstedtin varhaisten ekspressiivisten, mustavalkoisten puupiirroksissa uurtojäljet olivat leveitä ja eloisia. Mökki ja kuutamo -aihe toistuu läpi taiteilijan tuotannon, amanuenssi Päivi Viherluoto esittelee. Kuva: Riikka Helenius

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee laajan läpileikkauksen puupiirrostaiteen uranuurtajan Kalle Carlstedtin (1891–1952) tuotannosta 1910-luvulta 1940-luvulle. Näytteillä on noin 70 pienikokoista ja intensiivistä puupiirrosta, guassimaalausta ja exlibristä.

Carlstedt vietti lapsuutensa Kuurilassa viettänyt ja kävi koulua Hämeenlinnassa. Hän opiskeli ja valmistui taidemaalariksi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta Helsingissä.

– Puupiirtäjänä taiteilija oli itseoppinut. Hän teetti kaiverrukseen tarvittavat työkalut paikallisella kyläsepällä, kokonaisuuden koonnut taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto kertoo.

Näyttely pohjautuu Hämeenlinnan taidemuseon omiin kokoelmiin.

 

Carlstedtin varhaiset työt ovat ekspressiivisiä. Taloudellinen epävarmuus ja epäilys omista taiteilijanlahjoista painoivat nuorta taideopiskelijaa, joten mukana on myös melankoliaa. Guassimaalausten kuoleman aiheet, hautajaiset, luurangot ja pikkupirut heijastivat Carlstedtin sisäistä maailmaa, mutta teoksissa esiintyy myös hirtehishuumoria.

– Näissä teoksissa näkyy myös Carlstedtin opettajana toimineen Hugo Simbergin vaikutus, Viherluoto toteaa.

– Vuosikymmenen loppupuolella Carlstedtin elämään ja taiteeseen tuli onnellisempia sävyjä. Tämän ajan tunnelmista kertovat muun muassa guassimaalaukset Nuori rakkaus sekä Emmi ja Kalle kuutamossa. Carlstedt avioitui Henrika Emilia, eli Emmi Lehdon kanssa vuonna 1921, Viherluoto kertoo.

Perhe asui ensi Iso-Vohlin saaressa Vanajalla, sitten Kiiliän tilalla Sääksmäellä. Taiteilijaveljesten Kalle ja Mikko Carlstedtin kotikylään Sääksmäen Huittulaan muodostui 1920- ja -30 -luvulla vilkas taiteilijasiirtokunta.

 

Carlstedtin tuotannossa on erotettavissa kolme vaihetta. Alkuvuosien ekspressiivistä kautta seurasivat dekoratiiviset kansanaiheet, sitten lyyriset ja syntetistiset luontoaiheet.

Kansankulttuurista ja karjalaisesta perinteestä ammentavia kirjankuvituksia syntyi runsaasti varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla. Carlstedt kuvitti mm. Eino Leinon Helkavirret ja Sata Kantelettaren laulua.

 

1930–1940 -luvuilla Carlstedt kiinnostui japanilaisesta puupiirrostaiteesta ja sovelsi sitä omissa töissään. Taiteilija kuvasi luonnontiloja, kuten kesäyön kuutamoa, kevätyön sumua ja talvisia teitä.

Japanilaisen puupiirrostaiteen hillitty estetiikka ja värisävyt näkyvät muun muassa hienovireisen utuisissa, pelkistetyissä teoksissa Kalamiesten tuli ja Lintukoto. Lintukoto-teokseen Carlstedt kuvasi ystävänsä, kirjailija Joel Lehtosen kesäpaikan Vähä-Vohlin.

 

Kalle Carlstedt kuvasi paljon Sääksmäen maisemia ja Vanajaveden rantoja.

– Carlstedtin aiheet olivat kotiseudulta, mutta ilmaisun juuret kansainvälisiä. Carlstedt oli omana aikanaan arvostettu taiteilija. Hän kuuluu Akseli Gallen-Kallelan, Ellen Thesleffin ja Hugo Simbergin ohella maamme puupiirrostaiteen kehittäjiin ja uranuurtajiin, Viherluoto toteaa.

 

Kalle Carlstedtin puupiirroksia ja guassimaalauksia on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmannin makasiinissa 16.2.2020 asti.

Menoinfo