Jutut

Hämeenlinnan taloudessa on hyvä kierre parempaan

Kulunut vuosi sisälsi suuria muutoksia ja taloudellisia paineita Hämeenlinnan virkakoneistolle ja päättäjille. Kaupungin organisaatio uudistui, palveluverkkosuunnitelma käynnistettiin, merkittävät rakennushankkeet nytkähtivät eteenpäin ja soteen sekä maakuntavalmisteluun osallistuminen sitoi resursseja. Silti urakasta selvittiin kuivin jaloin, sillä vuoden 2017 tilinpäätöksen tulos oli 5,5 miljoonaa euroa ylimääräinen, taseeseen kertyneet alijäämät saatiin katettua ja jäljelle jäi noin 700 000 euron ylijäämä.

Toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu oli 0,7 prosenttia, joka on lähihistorian alhaisin lukema ja kaupungin velkamäärä laski 8, 3 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) kiitteli tuloksesta vahvaa yhdessä tekemisen kulttuuria.

– Johtamisrakenne ja uusi hallintomalli vietiin onnistuneesti läpi ja se on jo uutinen, Rautio muistuttaa.

– Katse ei kuitenkaan saa olla kaupungissa vain sisäänpäin. Meidät on toimittava verkostoissa sekä yhteisöissä ja paljon on kiinni siitä, mitä tapahtuu esimerkiksi naapurikunnissa, elinkeinoelämässä ja lainsäädännössä. Läpäisimme edelleen myös kriteerit lapsiystävällisenä kuntana, mikä ei ole itsestäänselvyys. Se on yksi konkreettinen osoitus siitä, että Hämeenlinnassa ajatellaan muutakin kuin hallintoa.

Verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 3,4 miljoonalla eurolla ja valtionosuudet 1,4 miljoonalla eurolla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri teki 6,4 miljoonaa euroa ylijäämää ja on edelleen tasapainottamisohjelman mukaisessa tulosvauhdissa.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 5300 päivällä vuodesta 2016.

– Vaikka on eletty valtavien muutosten vuotta, henkilöstö voi hyvin, kaupunginjohtaja Timo Kenakkala uskoo.

– Sosiaalinen pääomamme ei ole laskenut ja on otettu aivan uusi ote työhyvinvointikeskeiseen toimintaan.

Kenakkala muistutti myös, että huolimatta suurista murroksista ja taloudellisista paineista kaupunkilaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin on kasvanut,

Työttömyys laski 13,4 prosentista 11,5 prosenttiin, asuntotuotanto vilkastui ja uusien yritysten määrä kasvoi. Asemanrannan rakentaminen on jo käynnissä ja linja-autoaseman kaava valmistuu tämän vuoden aikana.

– Hämeenlinnassa on mukava tehdä töitä ja se kertoo siitä, mitä porukalla on saatu aikaan, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kiitteli.

– Tilinpäätöstä tulee tarkastella myös kuntalaisten kannalta. Toimenpiteiden vaikuttavuus on merkittävämpää kuin se, että pelkkä talous on kunnossa.

Kaupungin asukasluvun laskun kiihtyminen on yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista, sillä se sisältää merkittävän riskin kaupungin tulopohjalle. Viime vuonna asukasluku putosi 188 henkilö miinukselle. Tämän vuoden tammikuussa Hämeenlinnaan kuitenkin muutti 11 ihmistä, joten kehitystä parempaan suuntaan voi olla odotettavissa.

Kenakkala otti esille julkisessa keskustelussa viime aikoina olleen tutkimuksen, jonka mukaan Hämeenlinnaa ei olisi koettu vetovoimaiseksi asuinpaikaksi. Kaupunginjohtajalla oli näyttää muita ranking-listoja ja imagotutkimuksia, joissa Hämeenlinna menestyi huomattavasti paremmin.

Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) näki talouden kehityksessä hyvää kierrettä parempaan. Kaupunginhallituksen jäsen Lulu Ranne (ps.) painotti, ettei mihinkään ylimääräisiin investointeihin ole varaa.

– Nyt ei tarvitse synkistellä, sillä paljon positiivisia asioita tapahtuu, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Ranjith Kumar Prabhakaran tuumaili.

– Elämää jatketaan ihan normaalisti, mutta meidän pitää myös osata iloita tämän tilinpäätöksen tuloksesta.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31