Jutut

Hattula haluaa Nasta-kunnaksi

Hattulan kunnan talouden tasapainottamisohjelma tuottaa tulosta. Samaan aikaan kun monet kunnat kertovat tulevista alijäämistä, Hattulassa ennakoidaan kunnan tämän vuoden tilinpäätöksen olevan miljoona euroa plussalla.

– Tämä on tulos kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta, kunnanjohtaja Heidi Rämö kertaa hyvien talouslukujen taustoja. Taustalla on takavuosilta yli kolmen miljoonan alijäämä.

– Onnistuimme tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan, ennakoimme tulevan, Rämö tiivistää.

Mutta taloustalkoot eivät ole päättyneet. Hattulaa kehitetään jatkossa Nasta-ohjelmalla valtakunnalliseksi laatukunnan malliksi.

– Haaste on kova ja samalla mielenkiintoinen. Tämä kokonaisuus kannattaa katsoa jokaista nurkkaa myöten. Hyvät ajatukset ovat parhaita tuloksen tekemisen välineitä, kunnanjohtaja Rämö sanoo.

Käytännössä ohjelma koskettaa tulevien vuosien aikana jokaista kunnan työntekijää. Nasta-ohjelma keskittyy työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Tekesiltä 100 000 €

Tasapainottaminen on tähän mennessä tarkoittanut säästöjä, leikkauksia ja esimerkiksi energiakulutuksen tarkkaa seurantaa. Nyt astutaan askel edemmäksi.

– Hattula sai juuri äskettäin Tekesiltä noin 100 000 euron rahoituspäätöksen kolmen vuoden Nasta-ohjelmalle. Olemme valtakunnassa aivan ensimmäisten kuntien joukossa tarkastelemassa koko henkilökunnan voimin kuntataloutta tuloksellisuuden, kehittämisen vaikuttavuuden, palvelukyvyn, taloudellisuuden ja henkilöstön kyvykkyyden kautta, Heidi Rämö selvittää.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola sanoo, että jatkossa pyritään nimen omaan turvaamaan palvelujen laatu sekä henkilöstön asema. Lomautuksiin tai irtisanomisiin ei haluta missään vaiheessa mennä.

– Tulevaan on pakko varautua ennakoivasti. Teemme sen, mihin pystymme itse vaikuttamaan, Rämö ja Ventola painottavat.

Tavoitteena on työhyvinvoinnin selvä parantaminen ja tuloksellisen tekemisen kohottaminen. Työhyvinvointi tarkoittaa muun maussa väheneviä työstä poissaoloja, työssä viihtymistä ja halua kehittää oma tehtäväaluetta.

Nasta-ohjelma perustuu aikaisempiin Sitran tekemiin tutkimuksiin ja niistä johdettuihin päätelmiin. Ruotsissa kunnat ovat saaneet jo aikoja sitten laatukriteerit toimintamalleihinsa.

10 000 hattulalaisen kyläpäällikkö sanoo tietävänsä tasan tarkkaan sen tosiasian, ettei tulevaa valtakunnallista kuntaremonttia muuteta Hattulan virkamiesjohdon toiveista.

– Sen vuoksi me teemme töitä niiden asioiden kimpussa, joihin me voimme vaikuttaa. Niitäkin on ihan riittävästi. Poliitikot painivat toisella rintamalla, äskettäin Kuntajohtajat ry:n varapuheenjohtajaksi valittu Heidi Rämö sanoo.

Helpot ratkaisut on jo tehty

Hattulassa on väännetty kättä ja sanailtu väliin kiivastikin muun muassa kyläkoulujen lakkautuksista, terveyspalvelujen järjestämisestä sekä yksittäisistä säästökohteista.

– Se oli talouden tasapainottamisen aloitus, koko prosessin helpoin vaihe. Ne keinot on käytetty. Nyt myllätään uudet ideat esiin kaikilta mahdollisilta tahoilta samaan aikaan kun kunnan koko toimintakulttuuria viedään uuteen suuntaan, Rämö ja Ventola selvittävät.

Käytännössä se tarkoittaa kunnan kaikkien työntekijöiden sitouttamista ja kouluttamista. Ohjelma käynnistyy johtoryhmästä jo syyskuun lopulla. Seuraavassa vaiheessa jokaisesta toimipisteestä koulutetaan ”sisäiset uudistajat”. Täydellä höyryllä ohjelma rullaa eteenpäin ensi vuoden alusta.

– Nasta-ohjelma koskee jokaista työntekijää sekä kunnalle suoraan palveluja tuottavia tahoja, esimerkiksi terveyspalveluja tuottavaa Pihlajalinnaa, Rämö kertoo. Kunnan palveluksessa on tällä hetkellä noin 500 työntekijää, palveluja tuottavissa yhteistyöyrityksissä noin sata ihmistä tekee töitä Hattulan palvelujen eteen.

Nasta-ohjelman perusidea on, että jokainen työntekijä on samanarvoinen. Kenellä tahansa voi olla erinomaisia esityksiä siitä, miten jokin palvelu järjestetään tehokkaammin tai joku työvaihe järjestetään paremmin.

– Sisäiset uudistajat osaltaan vauhdittavat eri tiimien ja työporukoiden kehitystyötä. Mukana on myös kannustin, eli hyvistä ideoista ajatuksen käytäntöön jalostanut tiimi saa myös palkkion, Kari Ventola muistuttaa.

Investointeja ja sitoutumista

Hattulan johtokaksikko näkee esimerkiksi uuden monitoimitalo-/koulukiinteistön pitkässä marssissa järkevänä investointina.

– Tällaisessa talossa pystytään jokaisen työpanosta kehittämään niin, että siitä rakentuu nykyistä parempi palvelu. Aikaisemmat koulujen lakkautukset tekivät kipeää, mutta ne tulevat loppupelissä hyödyttämään kaikkia. Kunnissa ei juosta sadan metrin kisoja, vaan varaudutaan pitkiin vaelluksiin.

Kuntaan juuri perustettu kehittämispäällikön toimi on yksi palanen kokonaisuudessa, jolla haetaan uusia toimintamalleja.

– Toimipisteiden johto sekä johtoryhmä joutuvat jatkossa lujille, mutta se kuuluu nykyiseen johtamiskulttuuriin. Tärkeää on saada kaikki työntekijät aktiivisesti mukaan kehittämään oman työpaikan ja Hattulan kunnan toimintamalleja, Rämö pohtii tulevaa suururakkaa.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31