Jutut Hauho

Kuka ihmeen Skytte? – Hänhän on hauholaissyntyinen Agricolan oppi-isä

Martti Skytten muistoa kunnioittavan patsaan ja aukion Hauhon kirkolle suunnitteli hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala. Patsas paljastettiin juhannuksena vuonna 1958.

Turun piispa Martti Skytte syntyi Kyttälän säteritilalla Hauholla noin vuonna 1480. Hänen isänsä oli luultavasti Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Skytte. Syntymäpitäjä on kunnioittanut merkittävää kirkonmiestä nimeämällä hänen mukaansa Martti Skytten tien ja pystyttämällä muistomerkin Hauhon keskiaikaisen kivikirkon pihapiiriin.

Muistomerkissä Skytteä kutsutaan murrosajan piispaksi, sillä hänen virkakautensa osui reformaation alkuvaiheeseen. Skytteä pidetään Suomen hiippakunnan viimeisenä katolisena piispana, joka kuitenkin omalta osaltaan edisti uskonpuhdistusta lähettämällä omalla kustannuksellaan nuoria opiskelijoita Saksan yliopistoihin ja erityisesti Martti Lutherin Wittenbergiin.

– Skytte oli keskeisessä asemassa dominikaaniveljeskunnan organisaatiossa ja voidaan sanoa, että uskonpuhdistus tuli hänelle yllätyksenä, teologian tohtori Juhani Holma Kirkon koulutuskeskuksesta sanoo.

– Hän oli reformikatolinen, joka kannatti uudistusta kirkon sisällä, eli oli valmis sille, että jotain tarttis tehdä. Ruotsi-Suomessa kirkon olot olivat kuitenkin melko hyvällä tolalla ja mitään kauhean räikeitä epäkohtia, kuten anekauppaa, ei esiintynyt.

Piispaksi ilman paavin vahvistusta

Skyttevihittiin Turun hiippakunnan piispaksi ilman paavin antamaa vahvistusta vuonna 1528 ja hän toimi virassa vuonna 1550 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Kuningas Kustaa Vaasa vaati uskonpuhdistuksen nimissä kirkolta omaisuutta ja veroja. Piispa Skytte oli sovitteleva ja maksoi nurkumatta verot, lahjoitti rahaa ja luovutti piispanistuimen lampuodit kruunulle. Kustaa Vaasa halusi nimittää hänet jopa arkkipiispaksi, mutta Skytte kieltäytyi.

– Reformaatio Ruotsi-Suomessa oli kuninkaan reaalipolitiikkaa, hän sen junaili, Holma luonnehtii.

– Ruotsin puolella uudistukset aiheuttivat kapinoita, mutta Suomessa ei semmoisia nähty, ei ainakaan Turun hiippakunnassa. Skytten rauhallisuudella ja maltillisuudella oli tässä suhteessa varmaankin suuri merkitys. Ihmisenä häntä kuvataan sydämelliseksi sekä syvälliseksi ja kerrotaan hänen viikoittain auttaneen köyhiä.

Skytte kävi korkeassa asemassaan myös ainakin kerran vanhalla kotiseudullaan, sillä hän piti piispantarkastuksen Hauholla vuonna 1536.

Maltillinen uudistaja

Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola seurasi Skytteä Turun piispanistuimelle. Tätä ennen hän työskenteli parikymmentä vuotta edeltäjänsä apulaisena. Acricolan jälkeläisiin kuuluva Holma pitää näiden kahden suhdetta monelta kannalta merkittävänä.

– Molemmat olivat maltillisia uudistajia ja heillä oli yhteinen näky siitä, miten asioissa Turun hiippakunnassa edetään, Holma kertoo.

– On helppo uskoa, että Skytten kaltaisella lahjakkaalla ja syvällisellä kirkonmiehellä oli Agricolaan suuri vaikutus.

Antelias mies

Hauhon kirkon pihapiirissä olevaan muistomerkkiin on kaiverrettu sanat Paavali Juustenin Piispainkronikasta:

”Tämä herra Martinus oli mies, joka oli kuulu suuresta hurskaudesta, raittiudesta, vaatimattomuudesta ja elämän vakavuudesta.

Niin kuin hän itse rakasti kristillistä uskontoa ja edisti totisen Jumalan palvelusta, niin hän myös oli erittäin antelias kaikille. Hänestä voitiin todella sanoa, sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.! Niin hän säteilevän tähden lailla loisti esikuvana muille kaikissa hyveissä.”

Martti Skytte on haudattu Turun tuomiokirkon Tavast-suvun hautakammioon eli entiseen Pyhän ruumiin kappeliin.

 

Lähteet: Häme-wiki, www.arkkihiippakunta.fi

 

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31