Jutut Hämeenlinna

Heikki Paavilainen ampuisi alas teatterin tuotantotalomallin – ”Ihan sama kuin HPK laitettaisiin roskiin ja Rinkelinmäellä pelaisivat vain muiden kaupunkien joukkueet.”

"Se olisi valtava identiteetin menetys koko Kanta-Hämeen alueelle", entinen teatterinjohtaja varoittaa.
Hämeenlinnassa vuosina 2006-2013 teatterinjohtajana olleen Heikki Paavilaisen mielestä tuotantotalomalli tuhoaisi peruuttamattomasti kaupungille ja koko maakunnalle tärkeitä asioita. Kuva: Terho Aalto, arkisto
Hämeenlinnassa vuosina 2006-2013 teatterinjohtajana olleen Heikki Paavilaisen mielestä tuotantotalomalli tuhoaisi peruuttamattomasti kaupungille ja koko maakunnalle tärkeitä asioita. Kuva: Terho Aalto, arkisto

Production house eli tuotantotalo tarkoittaa teatteria, jonka toiminta nojaa vierailuesityksiin ja projektitoimintaan.

Tuotantotalo etsii markkinoilta sopivia ja kiinnostavia tuotantoja vierailuesityksiksi. Sillä voi olla omiakin tuotantoja, mutta ne ovat yleensä hankkeistettuja, eli taiteellista henkilökuntaa palkataan tapauskohtaisesti. Tällä tuotantomallilla toimii Espoon kaupunginteatteri.

Matti Apusen tekemän selvitystyön jälkeen Hämeenlinnan teatterin hallitus on päätynyt hakemaan muutosjohtajaa, jonka tehtävänä on hahmotella teatterin tulevaa toimintaa tuotantotalomallin pohjalta. Lue taustat tästä

”Pelottava ajatus”

Vuosina 2006-2013 Hämeenlinnan teatteria johtanut Heikki Paavilainen ei näe tuotantotalomallissa järjen häivääkään.

– Ajatus on pelottava. Apunen haastatteli minua puhelimitse ja sanoin hänelle, ettei tällainen malli toimi Hämeenlinnassa. Se olisi valtava identiteetin menetys koko Kanta-Hämeen alueelle, Paavilainen sanoo.

– Tuotantotalo on vierailuteatteri. Sinne tuotaisiin vain proggiksia, joilla ei ole mitään tekemistä Hämeenlinnan kanssa. Ihan sama kuin HPK laitettaisiin roskiin ja Rinkelinmäellä pelaisivat vain muiden kaupunkien joukkueet.

”Hallituksen pitäisi katsoa peiliin”

Hämeenlinnan vuosiensa jälkeen Paavilainen perusti Mervi-vaimonsa kanssa Suomen Kesäteatteri oy:n, joka toimii Valkeakosken Apianniemessä.

– Vahvalla paikallisella teatterilla on suuri työllistämisvaikutus paikkakunnalla. Tuotantotalon vierailuesityksissä esiintyvät freelancerit vievät verorahansa muualle. Eihän siinä ole mitään järkeä, ampuisin tällaisen idean heti alas, Paavilainen puhisee.

– Iso kysymys on sekin, kasvaako Hämeenlinnaan enää uusia näyttämötaiteen tekijöitä, kun monille ponnahduslautana toiminut oma teatteri otetaan pois. Kyllä teatterin hallitus saisi nyt nopeasti pitää seminaarin, jossa kaikki katsovat oikein huolella peiliin.

”Missä keskustelu?”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio sanoo ihmetelleensä, kuinka vähän reaktioita teatterin tulevaisuuden suunnitelmat ovat Hämeenlinnassa herättäneet.

– Odotin vilkasta keskustelua, mutta juuri mitään ei ole kuulunut. Minusta se on tosi outoa, Rautio pohtii.

Raution mielestä oli selvää, että jotakin oli tehtävä, kun teatterin ongelmat nousivat esiin puolitoista vuotta sitten.

– Tilanne talossa oli toiminnallisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätön. Se on tässä keskustelussa päässyt unohtumaan.

”Talous harmittaa”

Raution mielestä oli hyvä, että teatterin hallitus otti vastuun kantaakseen ja lähti hakemaan apua ulkopuoliselta selvitysmieheltä.

– Se tässä harmittaa, että talous on nostettu ykkösasiaksi kaiken muun edelle, sillä taloushan on väline. Teatteri on Hämeenlinnalle historiallisestikin valtavan tärkeä ja keskeinen osa kulttuurikaupunkia.

Rautio ei usko, että Espoon kaupunginteatterin kaltainen puhdas tuotantotalomalli olisi tulossa tänne.

– Toivon, että meille syntyy joku aivan oma hämeenlinnalainen malli ja tulevalla johtajalla on tästä kiinnostavia näkemyksiä. Konserniohjauksesta vastaavana johtavana luottamushenkilönä minä ainakin haluan, että paikallinen teatteri nimenomaan vahvistaa hämeenlinnalaista kulttuuria ja on jatkossa kansallisesti ainutlaatuinen sekä innostava edelläkävijä.

Hakijat haastatteluun

Teatterin muutosjohtajan paikkaa haki 11 henkilöä. Teatterin hallitus päättää tiistai-iltana haastatteluun pääsevät henkilöt.

Haastatteluun neljä: lue lisää tästä

Lue aiheesta kolumni tästä

Entisen teatterimiehen Martti Töttölän mielipiteen voit lukea tästä

Menoinfo