Jutut

Idänpään-Heikkilä oli tärkeä vaikuttaja

Vanajalaisen valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilän (1818-1890) syntymästä tuli 7. huhtikuuta kuluneeksi 200 vuotta. Idänpään-Heikkilän sukuseura kunnioitti merkkipäivänä kantaisänsä elämäntyötä tervehdyskäynnillä hänen haudallaan Vanajan hautausmaalla.

Idänpään-Heikkilä ei lapsena päässyt kouluun, mutta äiti opetti hänelle lukutaidon. Kirjoituksen sekä laskemisen hän oppi Lönnrotin Mehiläisestä ja seurasi aikansa tapahtumia tilaamalla neljää lehteä.

Jo melko nuorena Juhana sai pitäjänkokoukselta osakseen luottamustehtäviä ja hän oli ainakin Vanajan pitäjän ensimmäinen talollinen, joka käytti puumerkin sijasta omia nimikirjaimiaan ja lopulta koko omaa nimeään. Itseopiskelu ja tutustuminen kansaan tekivät Juhanasta vakaan suomen kielen puolustajan. Heikkilän talon isäntä oli Vanajan pitäjänkokouksen käytetyimpiä voimia. Hän toimi myös laamanninoikeuden lautamiehenä ja kirkkoväärtinä.

Idänpää-Heikkilä valittiin talonpoikaissäädyn valtiopäivämieheksi ensimmäisen kerran vuonna 1872 ja myös vuosien 1877-1878 sekä vuoden 1882 valtiopäiville. Hän oli maaseudun ajankohtaisten kysymysten lisäksi erityisen kiinnostunut kansanopetuksen kehittämisestä ja suomen kielen asemasta sekä suomenkielisen sivistyksen edistämisestä.

Hänen ensimmäinen sanomalehtikirjoituksensa käsitteli kansansivistystä. Ensimmäinen luottamustoimi Vanajassa oli opetustarkoituksiin käytettävien varojen hoitokunnassa. Paljolti Heikkilän ansioksi on luettava se, että Vanajassa aloitti vuonna 1866 toimintansa eräs Suomen ensimmäisistä kansakouluista, jonka johtokuntaan hän kuului kuolemaansa asti.

Maatalouden edistäjänä Idänpään-Heikkilä oli Etelä-Hämeen eturivin maanviljelijöitä, joka raivautti pelloksi kuusi tynnyrinalaa kivikkomaata ja niittyä. Hän rakensi muun muassa suuren kivinavetan ja jyväaitan, joka on vielä jäljellä Juhanan puistossa Idänpäässä.

Idänpään-Heikkilä oli jäsenenä Uudenmaan Hämeen läänin maanviljelysseurassa. Myöhemmin hän oli perustamassa viiden kunnan alueella toimivaa Etelä-Hämeen Maalaisseuraa ja toimi sen puheenjohtajana.

Vuonna 1857 Suomen Talousseura myönsi Idänpään-Heikkilälle uutteruudesta ja ansioista pienemmän hopeamitalinsa.

Keisari Aleksanteri II otti vastaan säätyjen edustajia käydessään Hämeenlinnassa vuonna 1863. Hyvänä puhujana tunnettu Idänpään-Heikkilä puhui talonpoikaissäädyn edustajana. Puhe herätti keisarin mielenkiinnon ja hän halusi saada sen itselleen. Keisarin hautajaisissa Idänpään-Heikkilä edusti talonpoikaissäätyä.

Lähteet: Kari Ventola Idänpään-Heikkilän sukuseurasta, Felix Seppälä: Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, Wikipedia ja Häme-Wiki.

Asiasanat

Artikkeleita

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930