Jutut Hämeenlinna

Idänpään Torppa selvisi pommistakin

Idänpään työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Vesala (vas.) ja yhdistyksen historian kirjoittanut Juho Mattila seisovat paljon elämää nähneen, mutta hyvässä kunnossa säilyneen Torpan kulmalla.

Vuoden 1905 suurlakon innoittamana työväki kokosi rivejään ympäri maata. Seuraavana vuonna Vanajaan ja Hämeenlinnan maalaiskuntaan perustettiin työväenyhdistykset. Vanajan yhdistys toimi paikallisina osastoina, mutta Idänpään osasto liittyi yhteen Hätilän työväenyhdistyksen kanssa huhtikuussa 1907. Toiminta oli virkeää ja Idänpään Torppa valmistui kesällä 1908.

Juho Mattila on kirjoittanut Idänpään työväenyhdistyksen historiasta kertovan kirjan Torpan tienoilla.

– Paikallisissa ihmisissä oli paljon sekatyöläisiä, jotka työskentelivät sahalla tai rakennuksilla kaupungissa. Monet olivat saaneet häädön torppareina muualta ja Idänpään-Heikkilän isäntä antoi heille palstoja täältä, Mattila kertoo.

– Suurlakon jälkeen puolue tuki paikallisten yhdistysten perustamista. Ilmapiiri oli innostunut, eivätkä sukset porvareiden kanssa olleet vielä niin pahasti solmussa.

 

Syyskuun puolivälissä Idänpäässä vietettiin Torpan 110-vuotisjuhlia. Työväentalo ja sitä pitävä yhdistys ovat aikojen saatossa saaneet kokea alkuaikojen idealismin, kansalaissodan kauhut, lapualaisten vainot, puolueriidat, uuden nousun ja monet kriisit.

– Kansalaissodan aikana Torppa toimi punaisen vallan logistiikkakeskuksena, mutta mitään suurempia tapahtumia ei talon historiaan tässä suhteessa liity. Saksalaisten tultua lähtö tuli niin nopeasti. Myllypellontien toverihautaan haudatut eivät ole täkäläisiä, vaan perimätiedon mukaan Turun ja Rauman seudulta tulleita punakaartilaisia, Mattila sanoo.

– 1920-luku oli kammottavaa aikaa, kun ihmisten päälle kirjaimellisesti syljettiin ja työpaikoissa vaadittiin, ettei työväenyhdistykseen saanut kuulua. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne vielä paheni, kun Lapuan liike aloitti muilutukset ja työväentalojen polttamiset.

 

Helmikuussa 1931 Idänpäässä kuultiin suuri pamaus, kun työväentalo yritettiin räjäyttää. Puoli kahden aikaan pihalle ajaneesta autosta noussut henkilö kiipesi tikkailla katolle ja pudotti kotitekoisen dynamiittipommin savupiipusta sisään. Pommi pirstoi palomuurin ja tiiliä lensi ikkunoista ulos, mutta talo pysyi muuten ehjänä.

– Lääninetsivä Albert Ojala huomasi, että Vaasassa oli yritetty räjäyttää kirjapaino samalla metodilla ja teosta epäilty henkilö oli myös joidenkin todistajanlausuntojen mukaan ollut Idänpään tapahtuman aikoihin Hämeenlinnan rautatieasemalla. Juttu kuitenkin kuivui kokoon, eikä ketään saatu syytteeseen.

 

Torppa on ollut koti urheiluseura Idänpään Toiveelle, kokoontumis- ja juhlapaikka sadoille järjestöille sekä yksityisille ja työväenkulttuurin keskus Hämeenlinnan itäpuolella. Torpan isäntänä on 20 vuotta ollut Erkki Mahkonen.

– Torpan lisäosa valmistui 1973, mutta senkin jälkeen on paljon remonttia tehty ja Tuulikki-vaimoni on keittänyt aika monet sopat talkooväelle, Mahkonen naurahtaa.

– Erityisesti 1970- ja 1980 -luvuilla tämä oli todella suosittu tanssipaikka ja huutokauppojakin täällä on edelleen ainakin kerran pari vuodessa.

 

Idänpään työväenyhdistys on vuokrannut Torppaa juhlien ja tapahtumien järjestäjille ihan alkuajoista saakka. Nyt talon toiminnassa on ehkäpä alkamassa uusi luku.

– Yhdistystoiminnassa kaikkialla taitaa olla sama ongelma, että talkooväki alkaa ikääntyä, puheenjohtaja Pasi Vesala tuumaa.

– Olemme etsimässä pitkäaikaista ja luotettavaa vuokralaista, joka alkaisi pyörittää toimintaa. Keittiö on remontoitu ja mielestämme sopii esimerkiksi pitopalvelun tarpeisiin. Torppa on edelleen hyvin suosittu ja viikonloppuja on varattu pitkälle ensi vuodelle saakka.

 

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31