Jutut Iittala

Iittalalainen Olavi Elo tunnetaan koiraihmisenä ja puukkojen tekijänä

Raija ja Olavi Elo ovat puuhanneet kaikenlaista aina yhdessä, mutta nypläys on Raijan ja puukkojen teko Olavin aivan oma harrastus. Raijalla on kädessään hänen rakkain nypläystaideteoksensa Madonna.
Entinen poliisi Olavi Elo on tehnyt elämässään niin paljon kaikenlaista, että hänen kotinsa on täynnä kunniakirjoja ja viirejä.

Iittalassa asuva Olavi Elo, 77, innostui puukkojen tekemisestä kymmenen vuotta sitten. Silloin hän vielä asui Pälkäneellä vaimonsa Raijan kanssa. Kun he halusivat muuttaa Iittalaan lähemmäksi tyttärensä perhettä, Kaarneenmäentieltä löytyi sopiva talo.

Ison remontin yhteydessä Elo teki talon ulkorakennukseen verstaan harrastukselleen. Siellä koristeellisia puukkoja syntyy pienistä yleispuukoista teurastusvälineeseen asti tasaiseen tahtiin omaksi iloksi sekä läheisille ja tutuille lahjoiksi. Myytäväksi hän ei niitä juuri valmista.

Kaikki Elon puukot ovat hänen itsensä luomia, omasta päästä lähteneitä. Aarteisiin kuuluu puukko, jossa on damastiterä hopeaheloilla ja sudenpään kuva. Niitä hän ei anna pois, vaan ne jäävät aikanaan tyttären pojille.

– Damastiterää varten terästä pitää leipoa vähintään 320 kertaa. Se on vanha perinteinen menetelmä, jota käytetään Japanissa, hän kertoo.

Kuvioituihin tuohikahvoihin Elo on tehnyt kauniita sorkoupotuksia. Samanlaisia ei saa aikaiseksi puukahvoihin. Kuviona hän on käyttänyt muun muassa saksanpaimenkoiran päätä, sillä koirilla – ja nimenomaan saksanpaimenkoirilla – on ollut todella tärkeä merkitys hänen elämässään.

– Meillä on ollut vaikka kuinka monia rotuja myös kasvatettavana, mutta saksanpaimenkoira on ehdottomasti paras. Tällä hetkellä meillä ei enää ole omaa koiraa. Riittää, kun tyttären koira on aina välillä hoidettavana. Sillä saa tuskan pois, hän naurahtaa.

Elo perusti Suomeen poliisikoirayhdistyksen vuonna 1965, ja hän oli yhdistyksen jäsenenä 55 vuotta. Saksanpaimenkoiraliiton puheenjohtajuutta hän hoiti 20 vuotta, ja yhtä pitkän ajan hän kuului Suomen kennelliiton valtuustoon. Ison rupeaman hän hoiti myös Etelä-Hämeen kennelpiirin puheenjohtajuutta, ja hän on ollut jäsenenä kennelliiton kurinpitolautakunnassa. Itsellään hänellä oli 1967–2000 Sisulan Kennel.

Muina luottamustehtävinä Elo on hoitanut muun muassa Hämeenlinnan seudun psoriasisyhdistyksen ja Eläkeliiton Kalvolan yhdistyksen puheenjohtajuutta.

Kaikista yhdistyksistä Elo on saanut työstään kiitoksena vähintään kultaisen ansiomerkin. Saksanpaimenkoiraliitosta hänellä on harvinainen timanttimerkki numero yksi. Lisäksi hänellä on poliisin ansioristi ja hengenpelastusmitali. Vuoden poliisiksi hänet valittiin vuonna 1976.

Lapissa Louen koulutuskeskuksessa Elo veti eläkkeelle jäämisensä jälkeen kursseja koirakennelien pitäjille ja koirien kasvattajille. Hänen harrastuksensa tuotti aikoinaan myös tuntuvaa yhteiskunnallista hyötyä, kun koirat löysivät vainullaan entisiltä sahoilta kloorifenoleita.

Kaiken lisäksi mies on ehtinyt vuosien varrella harrastaa koirien kanssa puuhailua ja liikuntaa kilpailumielessä. Hänellä on kolme suomenmestaruutta palveluskoirapuolella, kaksi Pohjoismaiden mestaruutta yksittäisissä poliisikoirissa ja kolme joukkuemestaruutta. Melonnassa hän voitti kaksi suomenmestaruutta vuonna 1961.

– Olen ollut rauhaton sielu, mutta nykyisin olen liiankin laiska. Voimat menivät, kun tuli sydänsairaus. Mutta edelleen käymme vaimon kanssa kuntosalilla ja uimassa viisi kertaa viikossa. Vedän itse uinti- ja punttijumppaa, hän kertoo.

Elo kiittää vähän väliä vaimoaan Raijaa siitä, että kaikkea he ovat aina tehneet yhdessä, myös yhdistysten luottamushommia. Nykyisin Olavilla on rakkaana harrastuksena lisäksi kalastus. Pyyntireissuja hän tekee Lehijärvelle kavereiden kanssa.

Aikoinaan Elo liittyi Hämeenlinnan seurakunnan torvisoittokuntaankin, mutta kun hän sai soittimekseen oboen, vaikka olisi halunnut saksofonin, innostus loppui siihen ja tilalle tuli melonta.

Iittalassa Elot kertovat viihtyneensä oikein hyvin, mutta kaupungille päin heillä olisi pieni pyyntö.

– Jos Kaarneenmäentietä saisi edes pätkän korjattua. Tie on kovin monttuinen ja huonossa kunnossa, eikä pari lanausta vuodessa riitä mihinkään.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31