Irtisanomisen helpottaminen ei vahvista työllisyyttä

Tarja Filatov

Hallitus ajaa irtisanomisten helpottamista kuin käärmettä pyssyyn. Lakiesityksen vaikuttavuusarvioinnissa kaksi arvostettua tutkijaa Antti Kauhanen ja Merja Kauhanen arvioivat molemmat, että nettovaikutus työllisyyteen on epäselvä. Siis hallituksen omassa esityksessä ja itse tilaamassa tutkimuksissa näin.

Tutkimustuloksista huolimatta hallitus väittää, että laki parantaa työllisyyttä. Perusteena on yrittäjien omat näkemykset. Kaikki kunnia yrityksille. Niiden huoli pieleen menneistä rekrytoinneista on aiheellinen. Tähän huoleen on vastauksena koeaika. Se on nykyisin puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työntekijän soveltuvuutta.

Jos taas ongelmat ilmenevät myöhemmin, työsuhteen voi joko purkaa tai työntekijän irtisanoa. Irtisanomisperusteita ovat nykyisin esim. työvelvoitteen laiminlyönti ja ilmeinen huolimattomuus työtehtävissä, työstä kieltäytyminen, annettujen määräysten noudattamatta jättäminen, epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula sekä epäasianmukainen käyttäytyminen.

Lisäksi edellytetään, että työntekijän menettely vakavalla tavalla rikkoo hänen sopimuksesta ja laista johtuvia velvoitteitaan. Samoin irtisanomisperusteena voidaan pitää sellaista henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene suoriutumaan työtehtävistään. Nyt hallitus esittää, että alle 20 hengen yrityksissä vähäisemmätkin perusteet riittäisivät.

OECD:n uusimman, vuodelta 2015 olevan vertailun mukaan Suomen irtisanomissuoja on EU-maiden keskitason alapuolella. Vuoden 2013 tietojen perusteella kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia. Henkilöperusteisen irtisanomisen suoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa.

Irtisanomisen helpottaminen saattaa nostaa yritysten tuottavuutta, jos ihmiset kiertävät työelämässä työstä työhön ja ikään kuin parhaalle mahdolliselle paikalle. Tämän kierron kääntöpuolena on se, että yritysten halukkuus kouluttaa työntekijöitään voi ohentua. Ja toisaalta tuottavuuden nostamisessa koulutus on yksi avaintekijä.

Hallitus kohdentaa irtisanomisten helpottamisen pieniin yrityksiin. Juuri pienet yritykset kärsivät siitä, että eivät aina löydä osaavaa työvoimaa. Jos laki rohkaisee yrityksiä rekrytoimaan, siin samalla perusteella se kannustaa työntekijöitä hakeutumaan suurempiin yrityksiin, joissa työsuhteet ovat turvatumpia.

Tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen lähestyttäessä sitä rajaa, jolloin irtisanomissuoja tiukkenee. Esimerkiksi Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä yrityksissä, joita suuremmilla yrityksillä irtisanomissuoja kiristyi. Isommissa yrityksissä taas määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi.

”Vaikka irtisanomiskynnykseen kohdistuvalla lainmuutoksella olisi jossakin määrin positiivinen vaikutus pienten yritysten työllistämiskynnykseen, taloustieteellisen tutkimuksen perustella toimet eivät nostaisi työllisyysastetta merkittävässä määrin. Tutkimusten mukaan uudistukset voisivat lisätä uusien työpaikkojen syntymistä, mutta samalla ne voivat lisätä irtisanomisia…” tämäkin lainaus on suoraan hallituksen omasta esityksestä.

Joskus tuntuu, että parhaat vasta-argumentit hallituksen työelämälainsäädäntöä heikentäville esityksille löytyvät hallituksen omien esitysten vaikuttavuusarvioista.

Artikkeleita

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930