Jutut Hämeenlinna

Iso mahdollisuus heti alkuun

Otto Paajanen johtaa joukkuettaan kapteenina. KUVA: Lea Karmala
HPK avaa Liigan vierasottelulla Turussa ja pelaa lauantaina ensimmäisen kotiottelunsa.

HPK pääsee heti alkuun kiinni kiivaaseen jääkiekkoliigan rytmiin. Se aloittaa sarjan perjantaina Turussa TPS:n vieraana. Ensi viikon torstaina, kun kamppailu HIFK:ta vastaan Helsingissä on päättynyt, Kerho on pelannut jo neljä ottelua.

Liigan kotikautensa HPK korkkaa lauantaina Tapparan isäntänä, ja viikon päästä keskiviikkona Porin Ässät vierailee Ritariareenassa.

– Tosi hienoa, että pääsemme heti haastamaan ennakkokaavailujen suosikkeja. Se on meille iso mahdollisuus ja realistinen mahdollisuus voittaa ne kaikki, vaikka se ei välttämättä todennäköistä olekaan, sanoo HPK:n kapteeni Otto Paajanen.

 

Paajanen myöntää, että HPK haluaa satsata sarjan alkuun.

– Kun saamme hyvän alun, siitä voimme sitten hyvin jatkaa. Toisaalta, meni miten vaan, arjen pitää joka tapauksessa mennä eteenpäin ja olla hyvää.

Viime kaudella HPK:n alku ei onnistunut. Joukkue löysi parhaan pelinsä liian myöhään.

Nyt ennen liigakauden alkua HPK pelasi seitsemän harjoitusottelua, joista se voitti viisi. Kaksi tappiota Kerho kärsi Ilvekselle.

– Kyllä voitoilla on aina merkityksensä. Niistä pitää ottaa itseluottamusta. Toisaalta huonommatkin kokemukset ovat arvokkaita. Nähdään, mitkä asiat eivät ole kunnossa, käydään niitä läpi ja yritetään parantaa juttuja, Paajanen tuumaa.

 

HPK saa aloittaa Liigan liki parhaalla kokoonpanollaan. Janne Lahti pelasi ensimmäisen kerran viime perjantain harjoitusottelussa, ja puolustuksen tukipilari Petteri Nikkiläkin on toipunut pelikuntoon.

– Pete oli maanantaina mukana harjoituksissa. Ymmärtääkseni hän pystyy jo pelaamaan, toivotaan ainakin niin, Paajanen tuumaa.

Poissa avauksesta ovat varmasti Ville Viitaluoma ja NHL-leirillä oleva ruotsalainen puolustaja Jesper Lindgren.

– Toivottavasti Lindgren tulee vielä sieltä takaisin meille.

 

Paajasen mukaan HPK:n harjoittelussa on ollut mukana vanhoja ja uusia juttuja.

– Vähän ehkä olemme eri lailla harjoitelleet. Edelleenkään meillä ei ole joukkueessa suuria tähtiä, kuten ei tainnut olla viime kaudenkaan alla. Uskon, että kauden edetessä meilläkin niitä tähtiä on. Pelaajia nousee vahvasti esiin.

– Vähän vanhemmista ehdottomasti Leino (Robert). Innala (Jere) on ollut tosi hyvä, samoin Ruokonen (Miro) viime aikoina, puolustajista Almari (Niclas) ja Laavainen (Roope). Eetu (Tuulola) oli viime kaudella tosi hyvä ja Turunen (Teemu) jo kahden kauden ajan. On näitä nousevia pelaajia meillä vaikka kuinka paljon, Paajanen arvioi.

Keskushyökkääjänä pelaavalta Paajaselta ja hänen laitureiltaan Turuselta ja Markus Nenoselta odotetaan hyvää tulosta. Odotukset tuskin ovat katteettomia.

– Oikeastaan koko alkukauden olemme pelanneet yhdessä, ja olen tykännyt. Ei peli ole lähtenyt kuntoon sormia napsauttamalla, mutta olemme pystyneet koko ajan parantamaan – olemme oikeassa suunnassa. Minulla on huippupelaajat rinnalla, ja ihan varmasti lähtee kunnolla rullaamaan.

 

Paajanen täyttää torstaina 26 vuotta. Kyseessä on parasta peli-ikäänsä lähestyvä jääkiekkoilija, jolla on jo ikäisekseen paljon kokemusta liigasta. Hän on pelannut ennen perjantaita 385 liigaottelua ja siihen vielä 18 pudotuspeliä päälle – ja ne kaikki HPK:n paidassa.

Kolmella edellisellä kaudella Paajanen on pystynyt pelaamaan kaikki HPK:n ottelut. Sekin on harvinaista.

– Tästä jopa vähän pelottaa puhua… Varmasti se osin johtuu oman kehon huollosta. Aika paljon urheilija pystyy itse vaikuttamaan näihin lihasjuttuihin. Yritän olla hyvässä kunnossa ja pitää palautumisesta huolen, syödä ja nukkua. Nämä ovat olleet minulla ok-tasolla aina, ja viime aikoina on noussut esiin etenkin se ruokailupuoli. Minulla on ollut myös varmaan tuuria. Vaikka loukkaantumisia ei ole tullut, yritän kyllä blokkailla ja mennä väliin, hän sanoo.

Liigauransa aikana Paajanen on kehittynyt huippu-urheilijana huimasti.

– Aika paljon olen varmaankin urani aikana pelaajana muuttunut. Aina olen tykännyt treenata, mutta on siinä paljon muutakin. Uskoisin, että aika paljon olen pelaajana kehittynyt.

 

Paajanen aloitti jääkiekon kotikulmillaan Lopella, ja pitkälti loppilaisena hän pitää itseään yhä, vaikka kotiympyrät ovat olleet jo kauan Hämeenlinnassa. Lopen Lätkästä Otto siirtyi Riihimäen Nikkareihin, sieltä nuorempana C-juniorina Hyvinkään Ahmoihin, josta matka jatkui HPK:N C-junioreihin.

Kerhossa Paajanen on aina ollut joukkueensa luottopelaajia. Eikä se ole järin suuri ihme, sillä hän pelasi junioriaikanaan muu muassa leijonapaidassa 18- ja 20-vuotiaiden MM-kisat. Tavoitteet ovat pysyneet kovina.

– Joukkue edellä tietysti mennään eteenpäin. Totta kai haluan itsekin pelata hyvin. Maajoukkuekin tietysti kiinnostaa. Se tulee hyvän täällä tekemisen kautta, eikä sitä pidä liikaa miettiä. Varmasti siihen on kuitenkin jonkinlainen mahdollisuus, jos vaan pelaa tarpeeksi hyvin. Tässä iässä pitää aina pystyä pelaamaan se paras kausi, kaikilla mittareilla mitattuna, hän sanoo.

Artikkeleita

marraskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« loka    
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930