Jutut

Itä-Hämeenlinnan tuntematon helmi

Itä-Hämeenlinnassa, Vanajanlinnantien ja Katumajärven välissä sijaitseva 149 metriä korkea retkeilykohde Kappolanvuori on suurelle yleisölle tuntematon helmi.

Ei liene tosin suurikaan ihme, että jylhä mäki on tuntematon. Sinne ei ole nimittäin lainkaan opasteita. Vasta Kappolanvuoren laella pönöttää järeä Hämeenlinnan kaupungin opastetaulu.

Missä se on?

Tämä on ensimmäinen ajatus, jos Kappolanvuorta etsii, varsinkin ilman kunnollista karttaa. Mäki ei näytä juuri mistään suunnasta kummoiselta, sillä se nousee loivasti metsäistä maata pitkin. Myös mäen laki on metsän peitossa. Vasta päällä koittaa yllätys; Katumajärven rantaan putoavaan rotkoon rajautuva Kappolanvuori onkin huikean korkea.

Kappolanvuorella on kaksi huippukohtaa; ensimmäinen, josta näkymät ovat kaikkein hienoimmat, sijaitsee 117 metrin korkeudessa merenpinnasta. Korkeimman, 149 -metrisen kohdan päällä kasvaa sen verran puustoa, että saa kävellä polulta aivan jyrkänteen reunalle ennen kuin näkee Hämeenlinnan keskustan siluetin Katumanjärven takana.

Katumajärvi, Rautaruukki, Kantolan vanha rehutehdas, Katuman kaupunginosa, useita saaria, Ahveniston hyppyrimäki ja Hämeenlinnan keskusta näkyvät mäntykankaiselta näköalapaikalta, josta löytyy myös opastaulu.

Jos Kappolanvuorta lähestyy veneellä Katumajärveltä tai rannoilta käsin jalkaisin, näkee rannasta kohoavat pystysuorat, korkeat kallioseinämät. Rannan kautta voi kävellä polkuja pitkin jyrkempien seinämien puolelle, kunhan varoo menemästä kesämökkien ja omakotitalojen pihamaille.

Kappolanvuoren rinteillä on kelopuita ja kaatunutta puustoa. Suuri osa alueen metsistä on Hämeenlinnan kaupungin puistometsää.

Mäki näyttää puistometsästä huolimatta jokseenkin luonnontilaiselta. Pelkästään kohtalaisen monipuolisen, joskin reunoilta tavanomaisen metsän takia kannattaa lähteä retkelle kompaktille, halkaisijaltaan ainoastaan alle kilometrin kokoiselle alueelle.

Kappolan alueella ei saa tehdä tulta. Erillisiä nuotiopaikkoja ei siellä myöskään ole.

Kappolanvuoren ja Katumajärven synnystä kulkee perimätietona tarinoita. Mäen huipulla olevassa kaupungin opastetaulussa kerrotaan mm. seuraavaa:

Katumajärven itäpuolella kohoaa Kappolanvuori ja länsipuolella Mantereenlinna. Kaukaisina aikoina asui uljas ritari Kaapo samannimisessä linnassa, josta myöhemmin johdettiin nimi Kappola. Kaapolla oli kaksi tytärtä, molemmat kauniita kuin jumalattaret.

Kauniina kesäisinä öinä yksinäinen Ilmatar, toinen tyttäristä, istui Mantereenlinnan huipulla ja katseli kateellisena sisarensa ja ritarin onnea, kun he käyskentelivät linnan puistossa. Syksyn synkkinä öinä, kun sisar lauleskeli kehtolauluja lapselleen lämpöisessä tuvassa, istui Ilmatar Mantereenlinnan huipulla. Ilmattaren valtasi katumus ja hän vuodatti kyyneleitä synkän kohtalonsa vuoksi. Näistä kyynelistä syntyi Katumajärvi.

Artikkeleita

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930