Jutut Hämeenlinna

Jättipalsami saa seuraa

Jättipalsami on säädetty EU:ssa haitalliseksi jo aiemmin. Nyt kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä uusia lajeja. KUVA: Markus Seppälä, Suomen luonnonsuojeluliitto

Henriikka Korte

Kurtturuusu, komealupiini, japanintatar ja jättitatar ollaan lisäämässä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan. Jo aiemmin Suomessa esiintyvistä vieraslajeista on EU:ssa säädetty haitallisiksi jättipalsami ja jättiputket.

Kaikkien haitallisiksi määriteltyjen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kielletty laissa.

Jos omassa koti- tai mökkipihassa rehottaa esimerkiksi komealupiinia, esiintymän poistaminen on kiinteistön omistajan vastuulla.

Suomen kansallinen haitallisten vieraslajien lista on Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajien erityisasiantuntija Tapani Veistolan mukaan lyhyt, jos sitä vertaa kaikkiin petollisiksi tiedettyihin vieraslajeihin.

Kiellettyjen listoille päätyvät vain ne kasvit, joista on haittaa ihmisille, eläimille tai muulle luonnolle. Pahimmillaan vieraslaji tukahduttaa tieltään nopeasti kaiken muun kasvillisuuden.

Kevein perustein vieraslajeja ei kiellettyjen listalle lisätä. Kansallinen kotimainen lista perustuu vieraslajilakiin ja asetukseen. Suomessa kansallista listaa muokataan ainoastaan valtioneuvoston asetuksella. Haitallisten vieraslajien Euroopan lista perustuu EU:n asetuksiin. Suomessa EU:n vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista valvoo Ely-keskus.

– EU:n sisämarkkina-alueella lajien leviäminen maasta toiseen pystytään hoitamaan ennaltaehkäisevästi. Se on ehkä parasta, mitä EU voi tehdä, Veistola sanoo.

Suomessa on päästy vähällä vieraslajiongelman kanssa. Pohjoisen oloihin vieraslajien on ollut vaikea päästä.

Veistolan mielessä ongelmaan havahduttiin viimehetkillä. Kansallinen vieraslajisrategia laadittiin Suomessa vuonna 2012.

– Onneksi vieraslajistrategia saatiin pystyyn ennen kuin ilmastonmuutoksen myötä lajit ryhtyvät pahemmin rynnimään.

Veistola kannustaa torjumaan vieraslajeja riippumatta siitä, ovatko ne kiellettyjen lajien listalla vai eivät.

Yksi helpoimmin torjuttavista on Veistolan mukaan jättipalsami, jonka parhaimmillaan parimetriseksi kasvava kasvusto kannattaa niittää maanrakoon keväällä, kun kasvu on aluillaan.

Sitkeys palkitaan.

Pälkäneellä, jossa Veistola viettää kesää, jättipalsamin nyhtämistalkoisiin on osallistuttu isolla porukalla. Viitisen vuotta sitten alkaneen työn tuloksena Puronsuulehdon ydinalueella ei kasva enää montaa yksilöä.

– Kun joka ikinen löydetty kasvi kiskotaan ylös, pitkällä aikavälillä siemenet loppuvat maaperän siemenpankista.

Allergia-, iho- ja astmaliitto ja WWF haastoivat kunnat jo alkukesästä kartoittamaan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laatimaan suunnitelmat niiden hävittämiseksi.

Hämeenlinnassa vieraslajeja on torjuttu ja niiden haitoista on valistettu ihmisiä jo yli 15 vuotta.

Torjuntatyössä on keskitytty erityisesti jättiputkiin ja jättipalsamiin. Jättiputkilajeja on torjuttu lapiolla pistämällä, niittämällä, vana katkaisemalla, peittämällä ja torjunta-aineella.

Nyt kiellettyjen listalle lisättäviä komealupiinia ja kurtturuusua on seurattu.

Kaupungin puutarhurit torjuvat vieraslajeja kaupungin mailla, ja asukkaita kannustetaan torjumaan lajeja omilla maillaan.

Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa ympäristöasiantuntija Heli Jutilalle sähköpostilla heli.jutila@hameenlinna.fi. Tieto vieraslajista kannattaa tallentaa myös osoitteeseen www.vieraslajit.fi.

Kieltolistalle joutuvat vieraslajit

1 Kurtturuusu – Puutarhatulokkaana Suomeen levinnyt laji. Oli vuosikymmeniä kiltisti, kunnes riehaantui. Esiintyy esimerkiksi Saaristomerellä, jossa laji on valloittanut kokonaisia hiekkarantoja ja saaria. Erityisen vaikea saada pois, ilmeisen elinkelpoinen. Riehaantuminen johtuu ilmeisesti ilmastonmuutoksesta ja pohjoisen oloihin sopeutumisesta.

2 Komealupiini – Maantieteellisesti ehkä kaikkein levinnein laji. Tuttu teiden varsilta. Kasvin poistaminen vaatii sitkeyttä. Tässä työssä tärkeässä roolissa ovat liikenneviranomaiset.

3 Japanitatar – Ei vielä erityisen levinnyt, esiintyy joissain puutarhoissa. Hankala poistaa, sillä leviää erittäin nopeasti esimerkiksi siirtolapuutarhapalstalta toiselle.

4 Jättitatar – Todella elinkelpoinen ja nopeasti leviävä, kuten muutkin tatarit.

Vieraslajeja kuvaili SLL:n vieraslajien erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31