Jutut Hämeenlinna

Jooga eheyttää mieltä ja kehoa kokonaisvaltaisesti – Ikiaikaisessa lajissa riittää haastetta koko eliniäksi

Anne Iso-Pietilä (vas.), Ritva Karinsalo, Anna Kolehmainen ja Anne Aartolahti viihtyvät Joogakoulu Kajon rauhallisessa tilassa, joka luo otollisen tunnelman rentoutumiselle ja keskittymiselle. Taustalla näkyvän mandalan on tehnyt mandalamaalari Marianna Salokannel. Kuva: Heli Karttunen

Seniorijoogaryhmän puolentoista tunnin sessio on saanut veret kiertämään, mutta ennen kaikkea osallistujien kasvoilta paistaa levollisuus.

Senioriryhmä kokoontuu joogakoulu Kajon tiloissa Rauhankadulla aina torstaisin puoliltapäivin. Hämeenlinnalainen Ritva Karinsalo ja janakkalalainen Anne Iso-Pietilä ovat ryhmän vakiokävijöitä.

– Halusin kokeilla rauhallista liikuntaa. Olen kokeillut myös rankempia lajeja, mutta jooga tuntuu sopivan minulle paremmin. Tämä on kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia, pari vuotta lajia harrastanut Iso-Pietilä kuvailee.

Nuoruudessaan joogaa harrastanut Ritva Karinsalo palasi lajin pariin jäätyään eläkkeelle. Hän pitää joogaa lempeänä tapana saada kehoa liikkeelle.

– Tiesin, että kropalle on hyväksi tehdä jotain kokonaisvaltaista, mutta tässä iässä en enää kaipaa jumppaa, jossa rokki soi ja hiki virtaa. Kun kokeilin lajia pitkän tauon jälkeen, tykästyin siihen hyvän olon tunteeseen, joka tästä tulee.

Joogassa kehoa kuormitetaan erilaisin liikkein, mutta myös tietoinen hengittäminen sekä henkisyys ovat tärkeä osa lajia.

– Tämä on armollinen laji. Ensin keskitytään ja kuunnellaan fiilistä. Rauhoittuminen ja keskittyminen jäävät päälle ja saavat myös muun elämän tuntumaan hyvälle. Tämä on minun juttuni, Karinsalo kiteyttää.

 

Seniorijooga on periaatteessa pehmennetty versio hathajoogasta ja siinä käytetään tarvittaessa myös apuvälineitä.

– Teemme liikkeitä aina omaa itseä ja kehoa kuunnellen, seniorijoogaa ohjaava joogaopettaja SJL Anne Aartolahti kertoo.

Joogassa, toisin kuin monissa muissa lajeissa, samassa ryhmässä saattaa olla sekä aloittelijoita että kokeneita harrastajia. Tämä asettaa ryhmän ohjaajalle omat haasteensa.

– Liikkeet eivät saisi olla liian vaativia aloittelijalla, mutta toisaalta kokeneemmillekin täytyisi riittää haastetta. Vaatii taitoa laatia ohjelma siten, että se sopii kaikille.

 

Joogakoulu Kajossa harrastajien ikäjakauma on 15–80 vuoden välillä. Joogasta löytyy lajeja pehmeästä vaativaan. Tunnit ovat kaikille avoimia, ja mukaan voi tulla, vaikkei olisi lajia aiemmin harrastanutkaan.

– Kajossa vanhin aloittelija on ollut 83-vuotias. Alkuun kannattaa ehkä käydä peruskurssi, jotta liikkeet tulevat tutuiksi, joogaopettaja Anna Kolehmainen suosittelee.

Jossain vaiheessa myös joogan henkinen puoli alkaa kiinnostaa useimpia.

– Jooga eheyttää mieltä ja kehoa kokonaisvaltaisesti ja hengitys on silta mielen ja kehon välillä. Lajilla on tuhatvuotiset perinteet, joissa riittää haastetta koko eliniäksi.

Jooga

Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä.

Nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi.

1990-luvulla joogan liikunnallisimmista muodoista kuten astanga- ja bikramjoogasta tuli länsimaissa hyvin suosittuja.

Joogaan kuuluu nykyisin asentoharjoituksia ja meditaatiota, ja sen harjoittaminen on monille kehollista terapiaa ja rentoutumista.

Lähteet: Wikipedia

 

Artikkelin kuvatekstiä on korjattu maanantaina 7.1.

Katso päiväkohtaisia uutisia

tammikuu 2019
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031