Jutut

Joutsen ei pakkasta pelkää

Vanajaveden Miemalansalmessa sinnittelevä laulujoutsen on herättänyt huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa. Kaupunkiuutisten 3.3. mielipidepalstalla joutsenelle toivottiin apua, sillä sen pelättiin paleltuvan helmi-maaliskuun vaihteen purevissa pakkasissa.

Läheisessä Käikälän kylässä asuva Kanta–Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen eli nykyisen BirdLife Kanta-Hämeen jäsen Helge Sorri on seurannut lintua sen saapumisesta asti lähes päivittäin.

– Näin joutsenen täällä ensimmäisen kerran 21. tammikuuta. Seurailin joutsenta ensin viikon verran, ja aloin ruokkia sitä, kun huomasin, että se jää tähän pidemmäksi aikaa. Joutsen oli välillä viikon ajan poissa, ilmeisesti Kantolan alueella, mutta ilmestyi tänne takaisin, Sorri kertoo.

Joutsen uiskentelee Rautaruukin venevajan ja laiturin läheisyydessä olevalla vesialueella, jota Rautaruukin jäähdytysjärjestelmän paluuputken 12–13 asteinen vesi pitää talvisinkin sulana.

– Kylmän takia tästä joutsenesta ei tarvitse olla huolissaan, se pärjää kyllä. Muonionjoellakin talvehtii usein joutsenia vielä kylmemmissä oloissa. Joutsenellahan on koko ajan ”untuvatakki” päällä. Myöskään räpylät eivät jäädy, sillä kun joutsen nousee jäälle, se nostaa tarvittaessa jalkansa siipien suojaan. Käytännössä sille ei tule vilu kovillakaan pakkasilla.

Keskiviikkoon mennessä joutsenelle oli tuotu jonkinlainen styroksista tehty suoja, mutta Sorri epäilee, ettei siitä juuri ole hyötyä:

– Tuo koju pitäisi saada pois, sillä se ei ole tarpeellinen, enemmänkin ympäristöhaitta. Vesilintu ei mene umpikoppiin, vaan suojan täytyy olla avoin molemmista päistä.

Sorrin mukaan tämä joutsenyksilö vaikuttaa terveeltä ja hyvinvoivalta. Hän aikoo kuitenkin ruokkia sitä muun muassa viljalla niin kauan kuin se paikalla viipyy. Ravintoa linnulla on yllin kyllin, sillä moni muukin on käynyt sitä ruokkimassa.

– Silloin alussa sillä oli nälkä, mutta nyt se ei reagoi, kun sille tuo ruokaa, vaan toteaa vain, että ruokaa tuli. Kylmän takia en joutsenen puolesta pelkää, ja kun ruokaakin riittää, niin aihetta huoleen ei ole.

Vesilinnuilla tärkeimmät edellytykset talvehtimiselle ovat riittävä ravinnon saanti sekä avovesi.

– Lähtökohtaisesti vesilinnut ovat karaistuneita ja kestävät hyvin kylmää, mutta ne tarvitsevat omaa ravintoa selviytyäkseen, BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja Juhani Kairamo selvittää.

Monia vesilintuja nähdään esimerkiksi Suomenlahdella talvisinkin.

– Joutsenia on talvehtinut jopa Pohjois-Suomessa, jos siellä vain on avovettä. Nyt maaliskuussa ensimmäisiä joutsenia alkaa jo muuttaa takaisin pitkälle pohjoiseen, Kairamo kertoo.

Lintujen talviruokinta on maassamme yleistä. Moni laji, esimerkiksi sinitiainen, onkin Kairamon mukaan selvästi hyötynyt talviruokinnasta, mikä näkyy kannan kasvuna.

– Toisaalta talviruokinta on osaltaan vaikuttanut myös niin, että jotkut lajit, jotka eivät muuten täällä talvehtisi, saattavat yrittää selvitä täällä talven yli. Vesilinnuista tavallisin talvehtija ruokinnan ansiosta on sinisorsa, joita tavataan yleisesti taajamien tuntumassa avovesien äärellä. Ilman ihmisen vaikutusta sitkeimpiä talvehtivia vesilintuja olisivat ehkä sotkat ja koskelot, jotka sukeltavat ravintonsa syvemmistä vesistä.

Vesilintuja ruokitaan pääsääntöisesti kauralla tai muulla viljalla.

– Esimerkiksi Kutalanjoella ja Paroisten puhdistuslaitoksen kohdalla paikallinen eläinsuojeluyhdistys on käynyt ruokkimassa vesilintuja talvisin.

Vaikka vesilinnut ovat pääsääntöisesti muuttolintuja, saattavat jotkut yksilöt jäädä talvehtimaan. Linnut ovat kekseliäitä, ja esimerkiksi hyönteissyöjistä yksittäiset västäräkit ovat oppineet talvehtimaan kasvihuoneissa.

Kairamo ei kuitenkaan usko, että joutsenet hyötyisivät suojarakennelmista.

– Jos vesilintu tarvitsee suojan, se hakeutuu vastaavaan paikkaan luonnossa.

Jos lintu vaikuttaa terveeltä, ei sille kannata aiheuttaa turhaa stressiä esimerkiksi pyydystämisellä ja hoitolaan viemisellä.

– Jos jossakin on yksinäinen lintu, se ei tarkoita, että siinä olisi jotakin vikaa. On myös niitä yksilöitä, jotka kokeilevat, pärjäävätkö näissä oloissa. Linnulle voi olla suuri etu, jos se on pystynyt talvehtimaan lähellä pesimäaluettaan ja näin säästynyt muuttomatkan rasitukselta.

Sairastuneet yksilöt ovat usein apaattisia. Jos linnussa on selvästi jotain vikaa, se ei pysty lentämään tai päästää lähelle, Kairamo suosittelee ottamaan yhteyttä yhdistyksen asiantuntijoihin.

– Ensi maanantaina meillä alkaa myös lintuharrastuskurssi aloittelijoille, jonne kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Lisätietoa: www.khly.fi

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31