Jutut

Kaikille ihmisille valta ei sovi

Kaija-Leena Savijoki

Kenelläpä meistä ei olisi arjessaan huonoja kokemuksia vääränlaisesta vallankäytöstä. Hämmästyttävän monen suomalaisen arkipäivää on esim. kotona henkinen tai ruumiillinen väkivalta. Vaikka esimiestyöhön on kiinnitetty runsaasti huomiota, edelleen jotkut käyttävät kyseenalaisiakin keinoja johtaessaan alaisiaan. Myös huonosta hallinnosta on kansalaisilla yhä kokemuksia, vaikka sitä on sitkeästi yritetty kitkeä laitoksista ja virastoista.

 

Mitä korkeammalla pää keikkuu, sitä suurempi on riski käyttää valtaa väärin. Viime aikojen otsikot kertovat tästä karua kieltä. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen (ps) asumisepäselvyydet ovat johtamassa eduskunnan kulukorvausohjeistuksen tiukennuksiin. Kesällä velloi puolestaan kohu valtiopäiväedustajien tekaistuista ja kohtuuttomista kilometrikorvauksista. Ex-kansanedustajien kikkailut sopeutumiseläkkeillä närkästyttävät kansaa, kun samaan aikaan kansalaisten eläkeikää nostettiin.

Kiusaus henkilökohtaisten etujen ajamiseen toisten kustannuksella on suuri, jos siihen on taipumusta ja tilaisuus tarjoutuu. Toisin kuin ajatellaan, vallan väärinkäyttö ei ole sidoksissa tiettyyn puolueeseen, vaan enemmänkin vallankäyttäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Jotkut puolueet antavat silti sitkeästi ymmärtää olevansa moraalinsa puolesta muiden puolueiden yläpuolella arvostellessaan ”valtapuolueita” tai ” poliittista eliittiä”.

 

Väärinkäytöksistä huolimatta valta on pohjimmiltaan myönteinen ja välttämätön osa yhteisön toimintaa. Jotta asioita saataisiin eteenpäin, on joidenkin tehtävä päätökset ja joidenkin johdettava toimintaa. Vallan käyttö on usein myös mainettaan parempaa. Suomea pidetään edelleen yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Meillä vallan väärinkäyttö ei olekaan ensisijaisesti lain rikkomuksia, vaan oman aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttöä. Se voi näkyä jääviysongelmina, lähipiirin suosimisena, asiantuntija-aseman liiallisena korostamisena ja kansalaisten vähättelynä, käsiteltävien asioiden viivyttelynä tai piilotteluna. Monilla on vahva tunne, ettei ole minkäänlaista mahdollisuutta oikaista kokemiaan väärinkäytöksiä. Alisteisessa tai riippuvuussuhteessa oleva harvoin uskaltaa tuoda kokemuksiaan julki. Väärinkäyttöön kuuluu oleellisena osana epärehellisyys. Se puetaan sanallisesti hyväksyttäväksi teoksi, vaikka tosiasiassa kyse olisi jostakin aivan muusta.

Siksi niiden, joilla on valta, pitäisi toimia erityisen suurta harkintaa ja vastuullisuutta tuntien.

Artikkeleita

lokakuu 2018
ma ti ke to pe la su
« syys    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031