Jutut

Kolumni: Kaikki nuoret eivät kouluta itse itseään – lähiopetusta tarvitaan

Tarja FIlatov

Paroni von Münchhausen kertoo tarinoissaan vetäneen itsensä omista hiuksistaan ylös suosta sekä saaneensa sormuksen, joka tekee hänestä näkymättömän.

Ammatillinen koulutus uhkaa muuttua paronin tarinaksi, jos tilanteeseen ei puututa. Opiskelijat opettavat itse itseään, koska mittavat säästöt ovat syöneet lähiopetustunnit minimiin. Koulutuksesta uhkaa tulla näkymätöntä.

Ammattikoulu-uudistuksen tavoite on yhä hyvä. Mutta ilman riittäviä resursseja se ei toteudu. Ammatillisesta koulutuksesta säästettiin jo edellisellä eduskuntakaudella. Ja säästöt näkyivät.

Nyt ammatillisesta koulutuksesta on leikattu lisää pysyvästi n. 220 miljoonaa euroa. Uudistuksen toimeenpanoon on annettu kertaluonteinen 60 miljoonan euron toimeenpanoraha, mutta se ei paikkaa tehtyjä leikkauksia.

Uudistuksessa lisättiin huomattavasti työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Koulutuksessa on ollut jo pitkään työharjoittelua, mutta nyt työpaikoilla tapahtuva oppiminen on aivan eri tavalla osa oppimissisältöä.

 

Ammattikoululaisille suunnatussa amiskyselyssä valtaosa eli 87 % kertoo työpaikalla tapahtuneen oppimisen lisänneen heidän osaamistaan. Monen mielestä opiskelussa parasta on työpaikalla oppiminen ja kosketus työelämään.

Neljännes opiskelijoista toivoi, että oppilaitoksesta olisi tuettu koulutustyöpaikalla työskentelyä. Osalta puuttui ohjaaja kokonaan. Osa teki hanttihommia ilman ohjausta.

Uudistuksessa keskeisellä sijalla on henkilökohtainen opetuksen kehittämissuunnitelma. Viime vuonna opintonsa aloittaneista opiskelijoista neljännes jäi vaille suunnitelmaa. Kolmannes ei päässyt vaikuttamaan omaan suunnitelmaansa ja puolet ei tiedä miten ohjelmaa päivitetään.

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen on vakava ongelma. Jos opiskelijat eivät saa riittävää tukea opiskeluunsa ja sen suunnitteluun, on iso riski nostaa kytkintä.

Pelkän peruskoulun varaan jäävin nuorten työurat uhkaavat jäädä lyhyiksi ja pirstaleisiksi sekä syrjäytymisriski kasvaa.

Sipilän hallituskaudella 25–29-vuotiaiden 3–4 vuotta työttömänä olleiden määrä on lähes kolminkertaistunut ja 4-5 vuotta työttömänä olleiden määrä on kaksinkertaistunut. Nuorempien kohdalla pitkä työttömyys on kaksinkertaistunut. Nuorisotakuun alasajo näkyy.

 

Panostusta on suunnattava erityisesti koulutuksen henkilökohtaistamiseen, lähiopetuksen määrään, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa oleviin opiskelijoihin.

Henkilökohtainen opintosuunnitelman tekeminen vaatii resursseja. Koulutusta ei räätälöidä puheilla, vaan opettajien osaamisella. Tekoäly saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä opintojen ohjaaja, mutta vielä tarvitaan ihmistä paljon enemmän kuin resurssit.

Suomessa puhutaan parhaillaan paljon pienten yritysten rekrytointikynnyksen alentamisesta. Hallituksen lääke tähän on irtisanomisten helpottaminen. Laajassa yrityksille tehdyssä barometrissa kuusi (6) prosenttia piti irtisanomiseen liittyvää riskiä pahimpana työllistämisen esteenä.

Kolminkertainen määrä yrityksiä piti työvoiman saatavuutta ja kysynnän puutetta pahimpana riskinä. Jos emme huolehdi koulutuksen laadusta, emme pysty takaamaan osaavaa työvoimaa.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31