Jutut

Kolumni: Kaipaamme tositeeveetä kaukaloon, mutta emme kestä sitä, koska sedät eivät kiroile

Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas
Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas

En ota nyt kantaa siihen, pitäisikö Liiga-valmentajat mikittää vai ei.

Väitän vain, että mitään otsikoita ei olisi mikityksestä syntynyt, jos kyse ei olisi ollut ensimmäisestä Liiga-pelistä ja fiksusta ja filmaattisesta Antti Pennasesta.

Leikitään ajatuksella, että kotiäiti mikitetään. Ketään ei oikeastaan kiinnosta kuunnella mamin puhetta lapselleen. Se on sitä samaa päivästä toiseen: syö nyt lautanen tyhjäksi, laitetaan kurahousut, kun on sadekeli, muista pestä kädet.

Siinä vaiheessa kuulija terästäytyy, kun puheenparsi nousee falsettiin ja mutsi menettää totaalisesti hermonsa.

Ehkäpä lapsi on kiukutellut koko päivän, puuro kiehunut hellalle ja muutenkin tähdet ovat väärässä järjestyksessä. Äiti huutaa naama punaisena, kiroilee ja sättii kuin rekkamies konsanaan.

Samassa tilanteessa ollut huokaa helpotuksesta. Yes. Joku muukin ragee. En ole sosiaalitapaus. Ehkä.

Näin kävi myös HPK:n valmentaja Antti Pennaselle.

Kansa valpastui siinä vaiheessa, kun Telian lähetyksestä alkoi kuulua urakalla voimasanoja ja pian mikrofoni hiljennettiin.

Mitään uutta tässä ei ollut. Kiekkokansa tietää, että valmentajat ovat maailmansivu kironneet vaihtoaitiossa. Kyllähän sen huulilta lukee, kun yksi huutaa naama punaisena vittua ja saatanaa, kun tuomarin rangaistus ei sovi omaan tulkintaan pelitapahtumasta.

Joku väitti, että Pennanen menetti kasvonsa. Paskanmarjat. Ei tämä mikään ensimmäinen kerta ollut, kun tyyppi polttaa hihansa pelin aikana. Se kuuluu ”käsikirjoitukseen”.

Oli mikkiä tai ei, elämää ei voi näytellä. Niin töissä kuin vapaallakin tunteet määrittävät aika paljon sitä, miten käyttäydymme. Kun menee tunteisiin, menee tunteisiin.

Antti Pennanenkin on vain ihminen. Tosin menestynyt sellainen. Hänkin kiroilee. Todennäköisesti jopa piereskelee.

Ihan turha siinä on jonkun Jari Sarasvuon hämmästellä ja puolustella, että hyi hyi paha Telia, kun mikin kiinnitit.

Inhimillisyys on kaunista.

Menoinfo