Jutut Hämeenlinna

Kaurialan opettajat ovat huolissaan: Rakennetaanko uusi koulu liian pieneksi?

Kaurialan lukion rehtori Pekka Saros ja opettajat varoittelevat, ettei oppilasennusteisiin ole luottamista. Esimerkiksi viime vuoden osalta ennusteet olivat reilusti oppilasta alakanttiin. Kuva: AP Sarjanto
Kaurialan lukion rehtori Pekka Saros ja opettajat varoittelevat, ettei oppilasennusteisiin ole luottamista. Esimerkiksi viime vuoden osalta ennusteet olivat reilusti alakanttiin. Kuva: AP Sarjanto

1950-luvun lopussa valmistunut Kaurialan koulu purettiin viime vuoden lopulla sisäilmaongelmien takia. Nyt Torikadun tontille suunnitellaan uutta yläkoulua, jonka rakentamista kaavaillaan vuosille 2020-2022.

Uudisrakennuksen suunnitelmia on tehty kaupungin vetämässä hankeryhmässä, joka valmistelee hankesuunnitelman sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle.

– Hankesuunnitelman tavoiteaikataulu on syyskuussa, mihin mennessä päätetään koulun koko ja muoto. On tutkittu ensimmäisiä karkeita luonnoksia ja tällä hetkellä keskustellaan neliöistä sekä opetustiloista. Me Kaurialan opettajat haluamme muistuttaa, että nyt ollaan rakentamassa koulua pitkälle tulevaisuuteen, Kaurialan rehtori Pekka Saros sanoo.

Ennusteet pielessä

Hankeryhmässä uuden koulun oppilasmääräksi on määritelty 450, joista 426 on yleisopetuksen ja 24 erityisen tuen tarpeen oppilasta. Opettajien mielestä se saattaa olla aivan liian vähän, sillä se on alle nykyisen oppilasmäärän.

Lukua on perusteltu muun muassa oppilasennusteilla ja syntyvyyden vähenemisellä Hämeenlinnan seudulla.

– Olen seurannut oppilasennusteita 20 vuotta ja ne ovat olleet aina alakanttiin. apulaisrehtori Teijo Savijoki kertoo.

– Kahdeksan vuotta sitten tehdyssä ennusteessa Kaurialaan povattiin viime vuoden keväällä 396 yleisopetuksen oppilasta, kun todellisuudessa oppilaita oli 457.

Ei muuttoliikettä?

Rehtorit painottavat, että kantakaupungin yläkoulut ovat tälläkin hetkellä ääriään myöten täynnä.

– Suunnitelmissa ei ole jätetty lainkaan kasvunvaraa ja lähitulevaisuus näyttää siltä, että meille olisi tulossa enemmän oppilaita kuin on ennustettu. Olemme ilmaisseet huolemme hankeryhmässä, mutta näyttää siltä, että 450 oppilaan kouluun oltaisiin menemässä, Saros pohtii.

Savijoen mielestä laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollista muuttoliikettä Hämeenlinnaan.

– Joka puolella kaupunkia rakennetaan uusia asuntoja. Jos väkeä alkaa oikeasti tulla, meidän pitää pystyä tarjoamaan järkevät koulupaikat kaikille.

2000 neliötä vähemmän

Viime vuonna puretussa Kaurialan koulussa oli bruttoalaa 8422 neliömetriä. Suunniteltuun uudisrakennukseen olisi tulossa huomattavasti vähemmän eli 6385 neliötä.

– Kasvupainetta on yläkouluikäisten puolella niin lyseossa kuin meilläkin. Jos Kaurialan koulu jää liian pieneksi ja siihen täytyy tehdä laajennus, niin sehän vasta kalliiksi tulee, lehtori Wille Ruotsalainen tuumaa.

Myllymäessä viihdytty

Kaurialan yläkoululaiset ovat olleet syksystä 2015 lähtien väistössä Myllymäessä kolmessa kiinteistössä, jotka olivat aiemmin Hämeen ammattikorkeakoulun käytössä.

Saroksen mukaan siirtyminen Myllymäkeen sujui oikein mukavasti, sillä koulun väellä oli hyvä tahtotila päästä terveeseen ympäristöön. Oppilaat ovat kokeneet tilat moderneina ja hienoinakin.

– Ainoat isommat miinukset ovat olleet että liikuntapaikoille on ollut vähän pitkä matka ja että ilmanvaihdon ja rakenteiden tiivistämisien kanssa on kuitenkin jouduttu tekemään korjaavia liikkeitä täällä olomme aikana. Kolmantena isompana puutteena koemme että nykyisissä tiloissa oppilaille ei ole toimivaa piha-aluetta, Saros kertoo.

– Nyt kun uudisrakennusta tehdään, on mahdollisuus vastata kaikkiin tarpeisiin ja toiveisiin. Olisihan se erikoista, jos uudessa koulussa olisi huonommat olosuhteet kuin täällä väistötiloissa.

Kaksi miljoonaa kalliimpi

Kaupungin opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä kertoo, että Kaurialaa tarkastellaan osana kokonaisuutta, johon kuuluvat Lyseon koulun käynnistymässä oleva hankesuunnitelma, HYK:in tulevaisuus ja Nummen yhtenäiskoulu.

– Oppilasmäärien arviota on pidetty riittävänä, koska syntyvyys Hämeenlinnassa on laskenut sen verran jyrkästi. Vaikka lievää muuttovoittoa on ollutkin, niin uudet kaupunkilaiset eivät ole olleet niistä ikäryhmistä joita toivottiin, Mäkelä perustelee.

Kuinka suuri lisäkustannus olisi esimerkiksi 100 paikkaa suurempi koulu?

– Jos yhdelle oppilaalle lasketaan noin 10 neliötä, niin lisätilaa tarvitaan tuhat neliötä. Kun uudisrakentaminen maksaa yli 2000 euroa neliöltä, niin puhutaan reilusta kahdesta miljoonasta eli aika mittavasta summasta.

 

Menoinfo