Jutut

Kolumni: Hämeenlinna tarvitsee yliopiston ja ratkaisukin siihen jo löytyy

Jenni Ahtiainen Kuva: Matti Piiroinen
Jenni Ahtiainen Kuva: Matti Piiroinen

Olen miettinyt Hämeenlinnaa, tehnyt pari havaintoa ja vision. Se on maalattu isolla pensselillä, eikä toteuttamiseen tarvittavaa rahaa ole tietenkään mietitty. Koska olen taiteilija, visioni ei ole ratkaisukeskeinen. Ja koska olen hullu, kerron sen ääneen.

On vain ajan kysymys, milloin kasvavaa Helsinkiä lähellä sijaitseva Hämeenlinna löydetään. Hämptonista tulee ensin mielenkiintoinen radanvarsikaupunki ja sitten trendikäs. Hämeenlinna alkaa väistämättä houkuttelemaan muitakin asukkaita kuin vain yhtä porilaista. Ensin kuitenkin pitää tehdä pari asiaa. Hankkia Hämeenlinnaan yliopisto – hitusen erikoisella tavalla. Ja hyväksyä rataliikenteen ongelmat.

Pääni hahmottaa kaupungille kuusi tunnusmerkkiä: eri ikäiset ihmiset, tiheä asuminen vierekkäin ja päällekkäin, julkiset ja yksityiset palvelut, kulttuuritoiminta, koulutus ja liikenneverkko. Jos parikin kuudesta elementistä tipahtaa pois, kaupunki ei ole enää elinvoimainen, vaan se on kusessa.

 

Yliopistokeskus. Koska uusia yliopistoja ei noin vain perusteta, eikä Suomen yliopistoilla ole minkäänlaista tarvetta tuoda opetusta juuri Hämeenlinnaan, tarjoaisin kaikkien hämmästykseksi opiskelijoille jotain sellaista, mitä kukaan ei osannut odottaa.

Wetterhoffin perinnön nimeen olisi mestarillista tehdä sopimus vaikkapa kenkien valmistamiseen perehtyneen kiinalaisen Shaanxin yliopiston kanssa. Myös Technical University of Crete in Hämeenlinna kuulostaa jo YYA-sopimukselta. Hämeenlinnalla olisi tarjota jotain uutta ja mielenkiintoista puhuttavaa – kaikille.

Koulu ei tuo kaupunkiin vain opiskelijoita ja iltaelämää, vaan parhaimmillaan monta pitkää elämää. Opiskeluaikana kun ollaan perheenperustamisiässä. Opiskelukaverit rakastuvat, kotiutuvat opiskelukaupunkiinsa, syntyy lapsi ja vaarilta peritty amerikanrauta muuttuu hetkessä asuntolainaksi. Hyvä koulu on yksi kaupungin tärkeimmistä ikärakenteen ja infrastruktuurin luojista.

Hämeenlinna mahdollistaa sijaintinsa ja edullisen asumistasonsa ansiosta lähes täydellisen maaperän opiskelijoille. Yliopistokeskus lannoittaisi myös Hämeenlinnan harrastus- ja kulttuurielämää. Siinä missä ihmisellä on persoona, luo kulttuuritoiminta kaupungille luonteen.

 

Junarata. Edelleen kuuma peruna. Kaupunkiin pitää päästä yhtä helposti, kuin sieltä pääsee pois. Rata on nopein ja helpoin liikenneverkko Hämeenlinnalle. Sillä voi houkutella tamperelaisia ja helsinkiläisiä ottamaan riski ja hyppäämään Hämeenlinnaan asumaan. Tästä on kaikki samaa mieltä.

Tappelu VR:n kanssa tosin voisi jo loppua. Ei rata ole mihinkään kadonnut. Vaikka yhteyksiä on pari vähemmän, juna silti tuo ja vie. Julkinen keskustelu jarruttaa tällä hetkellä enemmän Hämeenlinnan kaupunkikuvaa kuin itse junaa. Pituusongelmat ovat useimmiten lyhyysongelmia, joten ei tehdä niistä pidempiä kuin ne oikeasti ovat.

Kirjoittaja on on porilaissyntyinen vapaa kulttuuriradikaali.

Lue Jenni Ahtiaisen edellinen kolumni tästä

Jenni Ahtiaisen haastattelu löytyy täältä

Menoinfo