Jutut

Kolumni: Mielensäpahoittajan kesään eivät vieraat kuulu, mutta kuka sellaiseen suostuu? – En ainakaan minä

Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas
Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas

Kesäksi ei ollut mitään suunnitelmia. Kerrankin. Tehdään mitä lystätään fiiliksen mukaan.

Yllättäen kesäkuussa kalenteri alkoi täyttyä: nimiäiset, häät, nelikymppiset, rippijuhlat, hautajaiset. Siihen väliin vielä parit konsertit, kesäteatterit ja mökkikinkerit.

Ei tarvinnut enää tehdä fiiliksen mukaan mitään muuta kuin valita sopivia juhlavaatteita, ostaa lahjoja ja suunnitella pavlovan marjatäytteitä.

Hämeenlinnassa aina hehkutetaan kuinka keskeisellä paikalla kaupunki on.

Väite pitää täysin paikkansa. Kesän juhlaputkessa puhelin on soinut alvariinsa, kun ystävät ja sukulaiset ympäri Suomen ovat lähteneet luolistaan kesälaitumille.

– Voidaanko tulla poikkeamaan, kun tulemme pelaamaan golfia Hämeenlinnaan.

– Hämeenlinnassa on Hippalot, voisimme tulla viikonlopuksi teille.

– Meillä on Metallican keikalle liput, mutta yöpaikka uupuu.

Tervetuloa, tervetuloa ja tervetuloa. Samalla olemme nähneet meille tärkeitä ihmisiä enemmän kuin koko vuoden aikana.

Kunnon kansalaisena nyt pitäisi pahoittaa mieli. Fiiliksen mukaan tehdyt päiväreissut jäivät tekemättä, eikä mökillekään ehtinyt niin usein kuin olisi halunnut. Mutta mitä sitten?

Sen sijaan pesukone on pyörittänyt juhlavaatteita joka viikko. Yleensähän lasten juhlavaatteita käytetään kerran ja seuraavalla käyttökerralla vaate on jo pieni. Nyt puvut ovat olleet päällä koko rahan edestä ja vähän enemmänkin.

Koko kesän koti on ollut siisti, koska viikoittain on pitänyt siivota jotakin tulijaa varten. Jääkaappi on ollut täynnä ruokaa, koska jo kesäkuussa opin varautumaan, että näitä yllättäjiä riittää. Levitettävä sohva on ollut enemmän auki kuin kiinni.

Se on elämää. Ja elämä on ihanaa. On mahtavaa, että ympärillä on ihmisiä.

Pian aamulla herätessä on pimeää ja illat ovat niin mustia ja kosteita, ettei kukaan viitsi lähteä omasta pesästään mihinkään. Puhelin ei enää soi. Yllätysvieraita ei kuulu. Sitten kesää ja ihmisiä on jo ikävä.

Mutta ensi kesä tulee. Ja se on jonkin sortin lupaus. Nähdään viimeistään silloin.

Menoinfo