Jutut

Kolumni: Naisihmisoikeuspuolustajien turvallisuutta on lisättävä

Sirpa Pietikäinen Kuva: Muu
Sirpa Pietikäinen

Naisihmisoikeuspuolustajien tilanne on heikentynyt. Erityinen sukupuoleen kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat kasvaneet huomattavasti YK:n vuosittaisen raportin mukaan. Erityisessä riskissä ovat eri vähemmistöjen edustajat.

 

Marraskuussa vietetään vuosittain kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. On arvioitu, että Suomessa 50 000 naista vuosittain joutuu seksuaalisen väkivallan kohteiksi.

Häirintä, kunnianloukkaukset ja valeinformaatiokampanjat ovat erityisen pahoja netissä, ja sitä tapahtuu myös Suomessa. Häirinnällä hiljennetään naisia, jotka uskaltavat puhua ja haastaa vallitsevia normeja. Pelotevaikutus kantaa kauas.

Naiset kohtaavat miehiä enemmän perheeseen kohdistuvia uhkauksia. Monet ovat joutuneet jättämään läheisensä turvallisuusuhkien vuoksi. Amnesty Internationalin tutkimuksen mukaan v. 2017 41 % naisista, jotka olivat kokeneet online-häirintää, pelkäsivät fyysisen turvallisuutensa puolesta ja 24 % perheensä turvallisuuden puolesta.

Egyptiläinen transnainen Eman Al-Helw on ollut pidätettynä helmikuusta lähtien Facebook-julkaisunsa takia. Hän vaati mielenosoituksia ja kritisoi Egyptin hallitusta liittyen 25 kuolonuhrin junaonnettomuuteen.

 

EU on tärkeässä asemassa naisihmisoikeuspuolustajien auttamisessa, ja sen edustustojen roolia tulee vahvistaa. Ne voisivat tarjota turvaresidenssejä, joista paikalliset voisivat saada apua. EU:n tulee taata naisihmisoikeusaktivisteille turvapaikka, ja huomioida heidän olevan erityisessä vaarassa väkivallan suhteen koko hakuprosessin ajan.

Tällä hetkellä reagointi EU:n tasolla on liian hidasta. Suunnan täytyy muuttua, ja muutos tapahtuu kansalaisyhteiskunnan kautta. Huhtikuussa alamme aloitteestani työstää Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnassa oma-aloitemietintöä aiheesta.

 

Toinen tärkeä ja kauan odotettu askel olisi Istanbulin sopimuksen ratifiointi. Sopimuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja poistaa perheissä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta osa on jättänyt sen ratifioimatta. Euroopan parlamentti on ottanut useasti kantaa sopimuksen ratifioinnin puolesta ja nyt myös uusi komissio on ilmaissut sen olevan prioriteetti. Valitettavasti sopimus on jumissa neuvostossa, vaikka Suomi onkin nostanut asian esille puheenjohtajuuskaudellaan.

Menoinfo