Jutut

Kolumni: Oikeudenmukaisempi Eurooppa on meidän kaikkien etu

Sirpa Pietikäinen Kuva: Muu
Sirpa Pietikäinen

Hyvinvoinnin kaipuu on ihmiselle luontaista. Hyvinvointia mitattiin pitkään pelkästään rahalla. Tarvitaan kuitenkin muutakin. Hyvinvointi rakentuu mm. kunkin mahdollisuuteen tyydyttää perustarpeensa, menestyä ja tavoitella unelmiaan.

Suomessa hyvinvoinnin kulmakiviä ovat universalismi. Julkiset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto ovat kaikille samat. Palveluiden saatavuuden lähtökohtana on tasa-arvoisuus. Näin taataan korkealaatuiset palvelut kaikille.

 

Suomi on päättänyt edistää hyvinvointitaloutta EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Tämä on hieno aloite. Suomen kannattaakin panostaa universalismiin niin kotimassa, kuin muualla, ja tehdä siitä vientituote.

Jean Monnet, Euroopan yhteisön perustaja-isä, totesi aikoinaan, etteivät Euroopan maat ole riittävän vahvoja taatakseen yksinään kansalaistensa hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. EU perustettiin tätä varten, ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tavoite sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi tulee näkyä seuraavan komission toimintaohjelmassa.

Vuonna 2017 tehty esitys sosiaalisesta pilarista, ml. yhtäläisistä mahdollisuuksista ja pääsystä työmarkkinoille, oikeudenmukaisista työoloista, ja sosiaalisesta suojelusta ja osallisuudesta on alku kohti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa.

 

Tarve vahvistaa oikeudenmukaisempaa Eurooppaa kasvaa.

Euroopan väestö ikääntyy. Vuonna 2016 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 19 prosenttia; vuonna 2060 sen ennustetaan olevan 29 prosenttia. Hoidon kysynnän jatkuva kasvu, omaishoidon yleisyys Euroopassa ja julkisiin menoihin kohdistuvaa paine lisäävät omaishoidon merkitystä entisestään tulevaisuudessa.

Omaishoitajia arvioidaan olevan Euroopassa 100–125 miljoonaa. On laskettu, että nämä epäviralliset omaishoitajat – eli läheiset ja omaiset – vastaavat 80 prosenttia kaikesta hoivasta. Erityinen omaishoitajaohjelma tarvitaan tunnistamaan ja tunnustamaan omaishoitajat. Omaishoitajuudesta tulee seurata tiettyjä oikeuksia, jotta omaishoitajuudesta ei seuraa sosiaalioikeuksien heikkeneminen. Tämä on erityisen tärkeää ikääntyvien naisten oikeuksien turvaamiseksi.

 

Lisäksi sosiaalipalveluissa tulee siirtyä kohti henkilökohtaista budjetointia. Henkilökohtaisen budjetoinnin on tarkoitus tarjota asiakkaalle valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas itse pääsee valitsemaan hänen tarpeisiinsa soveltuvia palveluita ja tukimuotoja ja päättämään niiden järjestämisestä.

Henkilö, joka ei omassa yhteiskunnassaan koe pystyvänsä tyydyttämään perustarpeitansa on vaarassa syrjäytyä. Tärkeintä on huomioida osallisuuden näkökulma ja vapaus valintojen tekemiseen ja ennaltaehkäistä väliinputoamista. Tämä on meidän kaikkien etu.

Menoinfo