Jutut

Koodaus tuli kouluihin jäädäkseen

Uusi opetussuunnitelma toi perusopetukseen tieto- ja viestintäteknologiaa sekä välineeksi että oppimisen kohteeksi.

– Uskallan sanoa, että Hämeenlinna on Suomessa eturivissä tämän hallitussa käyttöönotossa, vaikkei missään vielä ihan valmista olekaan, Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio napauttaa.

Uutta opetussuunnitelmaa viedään kouluissa parhaillaan käytäntöön. Esimerkiksi ohjelmoinnin osalta tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa kouluissa tullaan oppimaan ohjelmointia.

Myös opettajille järjestetään ohjelmoinnin perusasioiden koulutusta.

– He saavat käytännön vinkkejä, miten ohjelmointia voidaan sisällyttää opetukseen ja oppimiseen.

Ohjelmoinnin alkeet sisältyivät opetussuunnitelmaan esiopetuksessa ja 1.–6. -luokilla jo viime vuonna, ja tänä vuonna ohjelmointi koskee myös luokkia 7.–9.

– Ei ole tarkoitus, että kaikista tulee koodareita, mutta jokaiselle tarvitaan ymmärrys, miten ihmisen on mahdollista rakentaa ja ohjata teknologiaa.

Perus- ja esiopetuksessa on kyse ensisijaisesti ohjelmoinnillisen ajattelun opettelemisesta: ongelman pilkkomisesta pienempiin osiin sekä sopivien käskyjen antamisesta oikeassa järjestyksessä.

Perusopetuksen ensimmäisinä vuosina ohjelmointiin tutustutaan leikin kautta.

– Käytännössä oppilaat esimerkiksi rakentavat legoista robotteja, joita sitten ohjataan. Pidemmällä opiskellaan myös koodauskieltä, jolla voidaan rakentaa vaikkapa tietokonepelejä, Harvio kuvailee.

Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan, että tieto- ja viestintäteknologiaa tulee hyödyntää kaikissa oppiaineissa.

– Ohjelmointi on mainittu opetussuunnitelmassa käsitöissä ja matematiikassa.

Hämeenlinna käynnisti tutoropettajien, niin sanottujen ICT-veijareiden, koulutuksen hyvissä ajoin jo kuusi vuotta sitten. Tutoropettajien tehtävänä on käydä kouluissa jakamassa tietoa muille opettajille.

– Meidän mallia on kopioitu ja yhteistyössä kehitetty muun muassa Tampereen seudun ja pääkaupunkiseudun kanssa, ja tutoropettajille on kehittynyt oma yhteistyöverkosto.

Hämeenlinnan kouluissa tutoropettajia on viisi ja esiopetuksen puolella kaksi. He vierailevat kussakin koulussa keskimäärin viiden viikon välein ja tulevat tueksi myös tarvittaessa.

– Tutoropettajat ovat opettajan tukena oikeassa opetustilanteessa ja antavat opettajille “nuotit” tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä, Harvio kuvailee rallitermiä käyttäen.

ICT-veijareiden myötä Hämeenlinna on saanut ison roolin Opetushallituksen rahoittamassa Digikilta-verkostohankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää sähköisiä oppimisympäristöjä esi- ja perusopetusta varten.

Hämeenlinna johtaa verkostoa, jossa on mukana noin 50 kuntaa. Näiden kuntien kouluissa testataan parhaillaan pilottihankkeiden kautta parhaita käytäntöjä opetuksen digitalisointiin.

– Hanke kirjaa tietoa parhaista käytännöistä ja saamme myös lisätietoa, miten muualla on tehty hyviä ratkaisuja. On tärkeää, että kokemuksia jaetaan, ettei pyörää tarvitse keksi aina uudelleen, myös Digikilta-hankkeen projektipäällikkönä toimiva Harvio selvittää.

Nyt myös Opetushallitus on lähtenyt rahoittamaan tutoropettajien koulutusta.

– Kunnat saavat tukea siihen, että opettajia voidaan irrottaa koulutettaviksi, sekä myös osaajien täydennyskoulutukseen.

Vaikka tieto- ja viestintäteknologia on jo osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa, on koko asia Harvion mukaan yhä murrosvaiheessa. Siihen vaikuttavat useat tekijät.

– Yksi on tietotekninen kehitys. Lisäksi oppimateriaalien ja niiden käytön pitää olla uuden opetussuunnitelman mukaisia. Suomi on myös pieni maa ja kielialue, jossa on vain vähän palveluntuottajia. Sen vuoksi oppimateriaalien laatu on vielä toistaiseksi erittäin vaihtelevaa, hän perustelee.

Lisäksi koulut tarvitsevat teknologiatuetun opetuksen toteuttamiseen riittävän määrän laadukkaita laitteita, sähköisiä palveluja, alustoja ja tietoliikenneverkkoja.

– Meilläkään ei ole vielä tarpeeksi laitteita. Myöskään tietoliikenneverkot eivät ole kaikilla kouluilla riittäviä, jotta esimerkiksi sähköisiä oppimateriaaleja voitaisiin vielä hyödyntää täysipainoisesti.

Sähköisten palvelujen ja sisältöjen ei ole tarkoitus korvata opetusta, vaan tavoitteena on, että ne tuovat ketteryyttä ja monipuolisuutta koulutyöhön ja teknologisen kehityksen myötä opettajille jää enemmän aikaa oppilaiden yksilölliseen opastamiseen.

Hämeenlinnan sähköiset työympäristöt löytyvät Harvion johtaman työryhmän kehittämästä avoimen lähdekoodin Airo-pilvipalvelusta. Myös useat muut kunnat ovat hyödyntäneet Airoa.

– Silti ei ole tarkoitus, että sähköisistä materiaaleista tulee itseisarvo, vaan niillä haetaan hyötyä opetukseen ja opiskeluun. Nämä ovat työkaluja muiden joukossa.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja sen oppimista kouluissa perustellaan sillä, että kaikilla tulee olla tasa-arvoiset edellytykset pärjätä digitalisoituvassa maailmassa. Myös teknologiaa hyödyntävä ilmiöpohjainen opetus on lisääntymässä.

Lisäksi teknologia lisää riippumattomuutta ajasta ja paikasta, mikä luo mahdollisuuksia etäopiskelulle ja kansainvälistymiselle.

– Maailma on muuttunut, eikä koulu voi olla erillisessä kuplassa. Hämeenlinnan koulujen kehittämisen kantavista kärkiteemoista yksi onkin ”pulpetista pilveen”.

Asiasanat

Menoinfo