Jutut

Kolumni: Korjausvelka on tikittävä aikapommi

Sipilän hallitus onnistuu hallituskauden kaikkein tärkeimmässä tehtävässään, Suomen valtiontalouden kuntoon laittamisessa. Julkisyhteisöjen bruttovelka painuu alle 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta v. 2019. Työllisyyden merkittävä parantuminen ja budjettitalouden käänne liki tasapainoiseksi on todella hieno asia, koska taloushaasteet eivät suinkaan lopu tähän.

 

Väitän, että valtion ja kuntien taloudesta vastuussa olevilla on yksi iso haaste, jonka vakavuuteen ja laajuuteen ei olla vielä toden teolla herätty. Kyse on aikapommin lailla tikittävästä korjausvelan kasvusta.

Helpoiten havaittavissa oleva korjausvelan kasvu näkyy ja tuntuu tieverkostossa, johon kohdennetut nykyiset kunnossapidon määrärahat eivät riitä pysäyttämään korjausvelan kasvua. Korjausvelkapommi tikittää myös näkymättömissä olevassa vesi- ja viemärilaitosten putkistoissa. Rakennusten korjausvelka siihen liittyvine sisäilmaongelmineen on jo noussut yhdeksi tärkeimmistä puheenaiheista.

 

Hätkähdyttävän suuri yksittäinen korjausvelka ja lisärakentamistarve, joka koskee koko Hämeenlinnan seutua osana Suomen kasvukäytävää, on pääradan kunto ja kapasiteettivaje. Pääradan huonokuntoisuus on merkittävä riski junaliikenteen sujuvuudelle. Kaksiraiteisella radalla jokainen välttämätön kunnostustoimenpide aiheuttaa häiriöitä junien kululle ja aikataulujen pitävyydelle. Päärata välillä Tampere-Helsinki on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosuus, jota käyttää n. 4,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Lisäksi samalla rataosuudella kulkee tavaraliikennettä 2,4–3,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

 

Pääradan kunnostukseen käytettävissä olevat varat ovat tällä hetkellä niin vähäiset, että ne eivät riitä edes korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Pääradan riittävä kapasiteetti ja kunto siten, että se mahdollistaisi huomattavasti nopeammat junat ja pysähdykset kaikilla asemilla, vaatii ehdottomasti 2 lisäraidetta (ns. 3- ja 4-raiteet) ja nykyisen radan peruskorjauksen. Hanke on mittaluokaltaan niin suuri, että sen suunnittelu pitää saada käyntiin välittömästi.

Suunnittelua välillä Riihimäki-Tampere ei ole vielä edes aloitettu. Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on tarkoitukseen varattu vain 1 milj. €, joka on täysin riittämätön, kun todellinen tarve yleissuunnitelman tekemiseen on arvioitu olevan noin kahdeksankertainen. Yleissuunnitelma vasta mahdollistaisi varsinaisen ratasuunnittelun aloittamisen.

 

Kasvukäytävän keskiosan kuntien (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi) elinvoiman kehittymiselle pääradalla on ratkaiseva merkitys. Kokoonnuimme kuluneella viikolla näiden kuntien ykköspuheenjohtajien ja kuntajohtajien kokoukseen, jossa nostimme yhteisen edunvalvontamme ykkösasiaksi pääradan kunnostuksen ja lisäraiteiden rakentamisen pääradalle välille Helsinki-Tampere. Onneksi tähän asiaan on odotettavissa tukea myös ainakin pirkanmaalaisilta ja pohjalaisilta, koska tämä koskettaa koko raideliikennettä tästä pohjoiseen. Oman vaalipiirin kansanedustajilta odotamme tässä toimenpiteitä.

Merja Taponen (kesk.)

Kirjoittaja on valtuuston puheenjohtaja Janakkalassa

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31