Jutut

Korkeaa rakentamista selviteltiin

Valtuuston maanantaisessa kokouksessa keskusteltiin korkean rakentamisen selvityksestä, joka sai kehuja monelta valtuutetulta. Selvityksen oli kaupungin kaavoitusyksikön tilauksesta laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultin työtä oli ohjannut kolmasti kokoontunut kaupungin virkamiesten ohjausryhmä.

Yksi keskeisiä asioita selvityksessä oli näkymävaikutusten tarkastelu suhteessa keskustan tulevaisuuden rakentamiseen. Pohjoisen suunnasta katsottuna näkymässä erottuu kaksi historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeää maamerkkiä: linna ja kirkon kellotorni. Selvityksen mukaan näiden kohteiden dominanttiarvo on tärkeää säilyttää, ja siksi uutta huomioarvosta kilpailevaa rakentamista ei tule sijoittaa kohteiden välittömään läheisyyteen.

Näkymätarkastelusta ilmenee, että jo 8-kerroksinen rakennus sijoitettuna Hallituskadulle kirkon viereen kilpailisi kaupungin silhuetissa huomiosta kirkon kellotornin kanssa. Sen sijaan ykköskortteliin kaavailtu korkea rakentaminen sijoittuisi silhuetissa etäälle historiallisista dominanteista (linna, kirkontorni), eikä siten veisi näiltä voimaa samalla tavalla kuin näkymässä aivan kohteiden viereen tai linjalle sijoittuva korkea rakentaminen. Myös etelästä katsottuna esimerkiksi 12-kerroksinen rakentaminen vaikuttaisi soveltuvan maisemaan samalla tavalla.

Raportin mukaan Harvialantien alueella voisi olla jopa 25-kerroksisia rakennuksia, joista syntyisi oma dominanttikohteensa maisemaan.

– Selvitys vastaa hyvin olennaisiin kysymyksiin siitä, mitä Hämeenlinnassa voidaan rakentaa, Andrei Sergejeff (vihr.) kiitteli.

– Tarvitsemme tiivistä keskustaa, mutta samalla meidän täytyy pitää kiinni historiallisesta omaleimaisuudesta. Tämä selvitys ei ole luettelo esteistä vaan mahdollisuuksista.

Lulu Ranne (ps.) piti tärkeänä, että kaupunki pystyy houkuttelemaan monimuotoisella asumisella.

– Voisiko Hämeenlinnassa olla uuden kaupungin ja vanhan kaupungin osat, hän pohdiskeli.

– Emme halua tänne tornitalojen Pasilaa, mutta korkeaa rakentamista voisi olla kohtuullisessa määrin.

Kylli Kylliäinen (kd.) teki viime syksynä aloitteen tuoksuyliherkkien ihmisten huomioimisesta ja hajusteiden välttämisestä kaupunginvaltuuston kokouksissa ja tilaisuuksissa sekä kaupungin hajusteettomuuteen pyrkivästä toimenpideohjelmasta. Kaupunginhallitus antoi aloitteen pohjalta tiedoksi henkilöstöhallinnon laatimat Tulethan tuoksutta -periaatteet, joilla osoitetaan huomaavaisuutta tuoksuyliherkille työkavereille ja asiakkaille.

– Tuoksuherkkyyttä pidettiin aiemmin psyykkisenä oireiluna, mutta nyt lääketiede on tunnistanut sen elimelliseksi vaivaksi, Kylliäinen sanoi.

– Koskaan en ole mistään poliittisesta toiminnastani saanut niin paljon positiivista palautetta kuin tästä.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31