Jutut

Kotona palvelutalossa

Päivärinteen palvelutalossa asuva Ritva Sutinen on tyytyväinen ikäihminen. Hän lupaa heti haastattelun alkajaisiksi, ettei kaunistele puheitaan – palvelutalo tuntuu hänestä aidosti kodilta.

Sutinen tietää, ettei entisessä osoitteessa asuminen ole enää mahdollista tai ainakaan järkevää.

– Iso omakotitalo ja tontti, eivät ne hoitamatta pysy kunnossa, hän tokaisee.

 

Sutinen muutti jo edesmenneen miehensä kanssa Hämeenlinnan erityisasuntosäätiön palvelutaloon kolme ja puoli vuotta sitten.

Ennen Päivärinnettä pariskunta vietti muutaman viikon toisessa hoivakodissa syrjässä keskustasta.

– Korvessa oli ankeaa ja yksinäistä, hän muistaa.

– Ehdimme asua 800 metrin päässä nykyisestä palvelutalosta yli 50 vuotta. Kyllä siinä itku tuli, kun pääsimme takaisin kotinurkille.

 

Palvelutaloon muuttaessaan Sutiset toivat mukanaan omat huonekalunsa. Tilausompelijauran tehnyt Sutinen kertoo, että palvelutalossa oli vastassa tuttuja kasvoja, nimittäin vanhoja asiakkaita.

 

Paremmassa kunnossa ollessaan Sutinen lähti palvelutalosta omatoimisesti asioille. Nyt elämä pyörii palvelutalon ympärillä.

Hoitajat käyvät Sutisen luona muutaman kerran vuorokaudessa. Turvana on myös turvaranneke.

– Hoitajat ovat kamalan kivoja, mutta heillä on ihan liikaa työtä. Jos minä olisin Risikko tai Saarikko, hoitajia palkattaisi lisää.

—-

Sutinen käy viikoittain palvelutalon alakerran kuntosalilla jumpassa.

”Päivätoiminnan tyttöjen” ohjelmiin hän osallistuu, olivat ne sitten konsertteja, näytelmiä tai tanssiesityksiä.

– Vaikkei aina siltä tuntuisi. Näkeväthän toisetkin vaivan ja saapuvat paikalle, osa kaukaakin.

xxx

Palvelutalon aktiviteetit ajoittuvat arkipäiviin, mikä ensi alkuun harmitti Sutista.

Hän ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan perusti palvelutaloon lauantaisin kokoontuvan kissakerhon, jossa virkataan muun muassa tilkkuja, joista Sutinen kokoaa kissapehmoleluja.

– Jutut ovat usein samoja kuin edellisellä viikolla, mutta ei sillä niin väliä, kun ei sitä kukaan kuitenkaan muista, Sutinen myhäilee.

 

Ritva Sutinen on palvelutalossa vireytensä ja hyväkuntoisuutensa vuoksi poikkeus. Yhä useampi ikäihminen muuttaa palvelutaloon vasta kunnon romahdettua.

Juuri tähän kansallinen politiikka tähtää – kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, palvelurakenteita uudistamalla halutaan varmistaa, että ikäihmiset asuvat omissa kodeissaan jopa elämänsä loppuun saakka.

THL:n mukaan lähes puolet 75 vuotiaista täyttäneistä asuu tällä hetkellä kodissaan yksin, ja yksinasuvien määrä on kasvussa.

 

Hämeenlinnan erityisasuntosäätiön toiminnassa trendi ilmenee kotiin annettavia palveluita käyttävien asiakaiden määrän jatkuvana kasvuna. Säätiön kotikuntoutuksen ja arjen tuen piirissä on tällä hetkellä yli 110 asiakasta.

– Yhä useampi tarvitsee matalan kynnyksen tukea arjen asioihin, toiminnanjohtaja Virpi Kesti kiteyttää.

Hän kertoo, että myös mielenterveys- ja vammaispalveluita tarvitsevien halutaan asuvan muiden kansalaisten keskellä.

– Suuntauksen mukaisesti palveluita tarjotaan kaikille kotiin.

 

Kesti ei näe kehitystä ongelmattomana. Varma kysymys on, miten riittävä palveluidensaanti voidaan taata, kun asiakas asuu kotona.

– Kaikki eivät pärjää tai halua asua kotona. Asumispalveluyksiköitä tarvitaan.

Kesti muistuttaa, että asumisyksiköissä voidaan pureutua esimerkiksi yksinäisyyteen.

– Yhteisöllisyys on asumisyksiköiden etu. Kotoa voi olla vaikea lähteä etsimään tai tapaamaan kavereita.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31