Jutut Hämeenlinna

Kuka näistä on seurakunnan seuraava paimen? – Lue, miten kolme kärkiehdokasta vastaa kuuteen tiukkaan kysymykseen

Kimmo Reinikainen Kuva: -
Kimmo Reinikainen Kuva: -

Kolme kärkikirkkoherraehdokasta vastaa kuuteen tiukkaan kysymykseen. Seurakuntalaisten tentattavana miehet ovat vaalipaneelissa tiistaina 28.5. kello 18. Vaalipaneeli järjestetään Poltinahon seurakuntatalossa ja sen juontaa puhetaidon kouluttaja, pastori Antti Mustakallio.

Kimmo Reinikainen

Ylöjärven seurakunnan kirkkoherra

1.Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tärkein tehtävä ja miksi?

–  Seurakunta toimii pyhän paikkana. Seurakunta on Jumalan ja uskon pohtimisen sekä lähimmäisenrakkauden välittämisen paikka. Se puhuu Jumalasta, arkisena ja tavallisena asiana. Tällä tavalla välittäminen kasvaa sekä usko ja toivo vahvistuvat.

–  Jumalaan liittyvien asioiden pohtiminen on ihan arkista ihmisen elämää. Se kuuluu kaikille. Seurakunnan on rohkeasti oltava Jumalasta puhumisen paikka. Samalla se on ihan tavallinen ihmisten yhteisö, jonne saa tulla iloineen ja suruineen. Saa seurakunnassa tehdä myös ihan tavallisiakin asioita.

2. Millä keinoilla kirkkoherrana aiot hidastaa tai estää kirkosta eroamista?

–  Seurakunnan pitää olla toisaalta rohkea, toisaalta vakaa. Rohkeus liittyy esimerkiksi sellaisten keinojen etsimiseen, jolla pystymme kohtaamaan jokaisen seurakuntalaisen vähintään kerran vuodessa. Vakaus siihen, että meillä on oma tehtävämme ja roolimme kaupungissa. Taikatemppuja ei ole, kaikkien palvelujen tuottajaksi ei voi ryhtyä. Meillä on hieno sanoma, sen tekeminen ymmärrettäväksi muuttuvassa yhteiskunnassa on jatkuva haaste.

–  On muistettava, että kirkkoon kuuluminen on henkilön oma valinta. Se liittyy hänen Jumalasuhteeseensa. Jos se suhde on kaukainen, on ero kirkosta myös todennäköisempi. Ja ihmisen valintaa pitää aina kunnioittaa. Jos vain pystyisimme tukemaan Jumala-suhdetta, vahvistuisi myös ajatus jäsenyydestä.

–  Toimintamme ei aina kohdistu tasapuolisesti kaikkiin. Jäsenille voi tulla tunne, että emme ole merkittäviä hänen elämässään. Silloin tietoisuus siitä, että seurakunta tekee Hämeenlinnassakin työtä ihmisten paremman elämän eteen, voisi sitouttaa. Kirkollisverolla ihminen osallistuu hyvän tekemiseen.

3. Kirkon taloustilanne kiristyy. Mistä kirkkoherrana olet valmis ensimmäisenä luopumaan? Mistä et missään tapauksessa luovu?

–  Ensinnä toivoisin, että luopumiskeskustelu ei ole nollasummapeliä. Tiedän, että tiukat tilanteet synnyttävät luovia ratkaisuja. Olen varma, että voisimme löytää yhdessä monia ratkaisuja, jotka varmistavat olennaisen toiminnan jatkumisen. Seurakuntalaisten osallistuminen on tässä keskustelussa keskiössä. Yhteistyössä on voimaa.

– Toiseksi ajattelen, että juustohöylä eli viilaaminen vähän kaikesta ei ole strategisesti oikea ratkaisu. Työmuotojen asettaminen vastakkain on vihoviimeistä. Seurakunnan toiminnassa on kyettävä erottelemaan kehällinen keskeisestä. Kun se on tehty, on uskallettava tehdä ratkaisuja ja päästettävä kehällisestä irti. Jokaisen seurakunnan toimintaympäristö on erilainen. Siitä mistä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa olisi konkreettisesti syytä luopua, osaisin varmasti sanoa tarkemmin ensi vuoden aikana.

– Valintatilanteissa kirkkoherra on yksi tärkeä osa keskustelua, mutta ei suinkaan yksin asian ratkaisija. Haluan johtaa avointa keskustelua ja läpinäkyviä ratkaisuja. Mutta kun nyt jotain pitää sanoa, niin sanon, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

4. Millainen johtaja olet?

–  Tätä asiaa pitäisi oikeasti kysyä työntekijöiltä nykyisessä organisaatiossa. Haluan olla avoin ja oikeudenmukainen johtaja työyhteisössä. Työn pitää olla kirkkaasti läpinäkyvää. Haluan kehittää keskustelukulttuuria ja samanarvoisuutta, hierarkiat heikentävät vuorovaikutusta. Vastuuta on jaettava reilusti ja luottamuksella. Kirkkoherran pitää järjestää aikaa, että hän voi olla läsnä työyhteisön keskellä. Valmentajan rooli mahdollistuu vain ajan antamisen kautta.

– Työyhteisön lisäksi kirkkoherra on hallinnollinen johtaja. Se tehtävä on mahdollistajan tehtävä. Hallinnosta omaan kokemusta ja olen siinä suunnitelmallinen ja oivaltava. Haluan kehittää hallintoa suoraviivaisemmaksi ja madaltaa hallintorakenteita.

– Olen edelleen myös kokenut ja hyvä pappi. Siihen tehtävään kyteytyy vaikea sanapari ’hengellinen johtaminen’. Haluan seurakunnan johtajana olla puhumassa todellisesta vahvuudestamme eli Kristussanomasta. Se tarkoittaa ihan tavallista mutta selkeää puhetta Jumalasta. Se kertautuu ja tuottaa puhetta Jumalasta hämeenlinnalaisten arjessa.

– Johtajana katson tulevaisuuteen. On tärkeä nähdä 5-10 vuoden päähän. Tulevaisuuspuhetta on pidettävä säännöllisin väliajoin esillä yhteisössä. On nähtävä iso kokonaisuus ja sanoitettava sen linjoja.

5. Miksi kolmen kärkikirkkoherraehdokkaan joukossa ei ole yhtään naista?

– Kysymys sukupuolten tasa-arvosta on kipeä kirkossamme edelleen, Espoon piispanvaalista huolimatta. Kirkossa tehdään toistuvasti ajattelemattomia ratkaisuja, viimeksi tänään Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajan valinnan suhteen. Onneksi päinvastaisiakin esimerkkejä on, Kallion kirkkoherran vaalissa loppusuoralla oli vain naisehdokkaita.

– Jokaisessa yksittäisessä tapauksessa ratkaisut on kuitenkin tehtävä. Olen jäävi ja tietämätön vastaamaan tähän. Toki olisin toivonut molempien sukupuolien edustuksen esimerkiksi vaalipaneeliin. Uskon, että Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaneuvosto on tehnyt paljon työtä valintaprosessissa. Luotan, että tämäkin kysymys on ollut siellä esillä. Kun ansiot ovat hyvin ja oikein punnittuja, kysymys sukupuolesta ei enää ratkaise valintoja.

6. Miten kirkkoherran pitää näkyä julkisessa keskustelussa?

–  Uskon, että seurakunnalla on edelleen vahva rooli yhteisössä. Se toivottavasti on haluttu kumppani. Tämä vaatii luottamusta ja asiantuntijuuden näyttämistä. Seurakunta on arvo-osaaja ja henkinen turva. Erityisesti tämä tulee näkyviin elämän taitekohdissa.

– Kirkkoherra ei ole ainoa näkyvä keskustelija. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on paljon taitavia eri alojen asiantuntijoita. Heidän osaamisensa julkisessa keskustelussa on oltava käytössä. Kirkkoherran sitä vastoin on hyvä osata käyttää ääntään viisaasti ja harkiten, maltilla. Sitä tarvitaan sitten kriisitilanteessa.

– Kirkkoherran pitää olla dialoginen ja kuunteleva keskustelija. On toki hyvä ottaa joskus aktiivisesti kantaa, kun liikutaan arvojen ja merkitysten maailmassa. Sosiaalisen median myötä välineitä on useita, ja niiden käytön osaaminen on kirkkoherran viestinnän arkea. Viestinnän tuki on arvokasta.

– Ei ole syytä unohtaa suurten julkisuuksien keskellä pieniä kohtaamisia. Kirkkoherran on tarpeen kulkea turuilla ja toreilla ja käydä tavallisia keskusteluja. Muutamankin ihmisen torikahvipöytä on jo julkinen keskustelu. Joskus jopa kaikkein merkityksellisin.

Kuva: Aarne Ormio
Heikki Toivio.

Heikki Toivio

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kehityskappalainen

1.Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tärkein tehtävä ja miksi?

– Evankelis-luterilaisena seurakuntana Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tehtävä on elää seurakuntalaisten iloja ja suruja yhdessä heidän kanssaan, kastaa, vihkiä ja siunata hautaan sekä kokoontua seurakunnan tiloissa ja muualla kaupungissa yhteen jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Näissä kaikissa tulee kuulua evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta, joka on kutsunut seurakuntalaiset jakamaan omastaan ja huolehtimaan tämän kaupungin hyvinvoinnista.  Seurakunnan perustaja on viime kädessä Jeesus, joka antoi kaste- ja lähetyskäskyn vajaat 2000 vuotta sitten. Lähetystyö ja palveleminen on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä. Seurakunta on hengellisen kasvun paikka. Seurakuntaa rakentavat kaikki sen jäsenet armolahjoillaan.

2. Millä keinoilla kirkkoherrana aiot hidastaa tai estää kirkosta eroamista?- Seurakuntalaisten palaute siitä, mihin suuntaan seurakuntaa tulee kehittää, on otettava tosissaan. Seurakuntaan muuttaneet tulee kutsua tervetulotilaisuuteen kerran vuodessa. Siinä kerrotaan lukuisista mahdollisuuksista osallistua seurakunnan toimintaa. Paras keino taistelussa eroavia vastaan on seurakunnan tyytyväiset jäsenet. Palautteen keräämisen tulee olla systemaattista ja uusia avauksia/ kokeiluja tulee tehdä yhteistyössä jo mukana olevien seurakuntalaisten kanssa.

3. Kirkon taloustilanne kiristyy. Mistä kirkkoherrana olet valmis ensimmäisenä luopumaan? Mistä et missään tapauksessa luovu?

– Rakennuksia ei ole pakko kaikkia omistaa. Entistä enemmän tulee toimia vuokrakiinteistöissä.

– Työntekijöiden eläköityessä tulee tarkoin harkita, voidaanko heidän työnsä korvata ilman uuden työntekijän palkkaamista. Työnkuvia tulee myös vuosittain muokata toimivammiksi ja joskus myös yhdistellen eri työntekijöiden työnkuvia järkevällä tavalla.  Jumalanpalveluksista ei voida luopua, mutta niitäkin voidaan uudistaa.

4. Millainen johtaja olet?

– Johtajana olen kuunteleva ja yhdessä toimiva. Uskon toimivien tiimien voimaan. Haluan nostaa työntekijöiden ammatillista osaamisen tasoa kannustamalla koulutukseen. Haluan rohkaista myös kokeiluihin, jotka eivät aina onnistu. Virheistä pitää ottaa opiksi ja kerätä jatkuvasti palautetta. Arvostan perinteitä ja haluan ylläpitää niitä tähän aikaan päivitettyinä.

5. Miksi kolmen kärkikirkkoherraehdokkaan joukossa ei ole yhtään naista?

– Alussa 13 hakijan joukossa oli kaksi naista. Miksi he eivät ole enää mukana, sitä pitää kysyä seurakuntaneuvostolta.

6. Miten kirkkoherran pitää näkyä julkisessa keskustelussa?

– Hänen on syytä osallistua seurakuntalaisille tärkeisiin keskusteluihin. Seurakunnan Kotikirkko-julkaisu on mainio kanava tuoda esiin ajankohtaisia teemoja seurakuntalaisten arjen keskellä. Saman voi tehdä seurakunnan kotisivuilla lyhyillä kannanotoilla.

Teijo Peltola.

Teijo Peltola

Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen apulaisjohtaja

1.Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tärkein tehtävä ja miksi?

– Seurakunnan tärkein tehtävä on välittää hyvää sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta vastuullaan olevan alueen ihmisille ja kantaa vastuunsa maailmanlaajan Kristuksen kirkon lähetystehtävästä. Tehtäväänsä seurakunta toteuttaa kokoontumalla ja kutsumalla ihmisiä jumalanpalvelukseen, palvelemalla ja tukemalla avun tarpeessa olevia, huolehtimalla kristillisestä kasvatuksesta ja tukemalla seurakuntalaisia elämään kristittynä arjen keskellä. Näin siksi, että uskomalla Jeesukseen Kristukseen mahdollisimman moni meistä saisi elämäänsä kestävän perustan ja pääsisimme kerran hänen luokseen taivaaseen.

2. Millä keinoilla kirkkoherrana aiot hidastaa tai estää kirkosta eroamista?

– Unelmoin kirkosta, joka on avoin, ulospäinsuuntautunut, rukoileva, vieraanvarainen, rakenteeltaan joustava ja ilmapiiriltään lämmin osallisuuden yhteisö. Toimet, joilla tähän päästään liittyvät työyhteisön osaamisen johtamiseen ja seurakuntalaisten osaamisen hyödyntämiseen. Totta pitää puhua, mutta tappiomielialaa ei tule luoda. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on osa kirkkomme kokonaisuutta ja muutoksen johtaminen tulee tapahtua samaan suuntaan hiippakunnan muiden seurakuntien kanssa – vaikka iso laiva kääntyisikin hitaasti.

3. Kirkon taloustilanne kiristyy. Mistä kirkkoherrana olet valmis ensimmäisenä luopumaan? Mistä et missään tapauksessa luovu?

– Olen valmis johtamaan talouden kiristymisestä johtuvan priorisointityöskentelyn, valmistelemaan, esittelemään ja toimeenpanemaan tarvittavat päätökset, mutta leikkauksiin liittyvät päätökset teen työyhteisöä kuullen ja luottamushenkilöiden kanssa näkemyksen muodostaen. Seurakunta ei voi luopua viettämästä jumalanpalvelusta, huolehtimasta kristillisestä kasvatuksesta, diakoniasta ja tekemästä lähetystyötä.

4. Millainen johtaja olet?

– Olen johtajana kokenut, osallistava ja läsnä oleva muutosjohtaja. Minulla on hyvä paineensietokyky. Minulla on vuosien johtamiskokemus sekä Suomesta että ulkomailta, kaupungista ja maaseudulta, seurakunnista ja järjestöistä. Kirkkoherrana olen toiminut 8 vuotta Tammelassa. Kokemukseni monikulttuurisista työyhteisöistä kehitysyhteistyössä ja lähetystyössä näkyvät johtamistyössäni, mm. osallistavana työotteena. Kouluttaudun johtajana jatkuvasti ja osaamisen johtaminen on keskeinen teema johtamistyössäni.

4. Miksi kolmen kärkikirkkoherraehdokkaan joukossa ei ole yhtään naista?

– Me hakijat olemme arvioitavana. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan seurakuntaneuvosto ovat valinneet meidät kolme kärkiehdokkaiksi. Olen ollut toteuttamassa monia rekrytointeja ja uskon, että tässäkin rekrytoinnissa meitä hakijoita on arvioitu monesta kulmasta. Asiaa kannattaa siis kysyä valinnan tehneiltä.

6. Miten kirkkoherran pitää näkyä julkisessa keskustelussa?

– Kirkkoherra edustaa seurakuntaa ja julkisessa keskustelussakin kirkkoherran puheenvuorojen tulee olla sopusoinnussa kirkon sanoman kanssa. Julkinen keskustelu tapahtuu yhteiskunnassa yhä nopeammin. Julkinen keskustelu tapahtuu kirkkoherran osalta monella tasolla; viranhoidossa puheina, viranomaisyhteyksien hoitamisena kaupungin eri toimijoihin niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Viestin tulee olla perusteltu ja saman suuntainen seurakunnan muun viestinnän kanssa.

 

Menoinfo