Jutut

Kuvitushanke vie tekijänsä haltijaperinteen saloihin

Tontut olivat suomalaisessa kansanperinteessä ajankohtaisia muutoinkin kuin vain joulun aikaan. Kansanperinteeseen ovat kuuluneet muun muassa sauna-, riihi- ja laivatontut sekä lukuisat muut tonttuhahmot.

– Ne eivät sinällään olleet pahoja olentoja, niin kauan kuin ihminen toimi kuten ne halusivat. Tontut olivat aika oikeudenmukaisia olentoja eivätkä ilkeitä ainakaan syyttä. Toisaalta tontut saattoivat tapella keskenään, hämeenlinnalainen kuvittaja Heikki Eklöf sanoo.

Eklöf kuvittaa tällä hetkellä hämeenlinnalaisen kirjailija Mervi Kosken valmisteilla olevaa kirjaa. Martti Haavion vuonna 1942 tekemä teos Suomalaiset Kodinhaltijat on antanut ideoita Kosken tulevaan kirjaan.

– Olen tutustunut tonttujen maailmaan joka on loppujen lopuksi aika mielenkiintoinen. Tonttujen olemassaoloon on kansa jossain määrin uskonutkin ja tiedetään aikanaan yhden papin jopa kehottaneen kansaa uhraamaan tontuille. Luultavasti pappi halusi tätä kautta säilyttää yhteiskuntarauhaa ja pitää kansan kirkossa, naurahtaa Eklöf.

Eklöfin urakkana on piirtää 70–90 kuvaa. Tontun piirtämiseen ei Eklöfiltä kulu muutamaa tuntia enempää.

– Eniten aikaa kuluu tietojen etsimiseen esimerkiksi tonttujen vaatetuksesta. Riihitontulla on vain yksi silmä keskellä otsaa ja sellaisen hahmon piirtäminen olikin yllättävän hankalaa. Nenän sovittaminen yksisilmäisen päähän ei ollut aivan helppoa. Toinen jalkakin on hevosenjalka. Esimerkiksi laivatontun on kerrottu syntyneen laivan kölipuusta. Kustaa Vilkunan kirjoja on tullut luettua aika paljon.

Eklöf on tänä päivänä siitä harvinainen kuvittaja, ettei hän käytä lainkaan tietokonetta.

– Piirrän ihan oikeasti kynällä paperille ja lähetän materiaalin postissa. Tonttukuvissa olen käyttänyt oikeastaan vain kolme erilaista tussia. Syvyys syntyy viivoja vetämällä.

Eklöfin omia hahmoja ovat Wenkoolit, joista hän on sekä piirtänyt että kirjoittanut neljä kirjaa.

Wenkoolit ovat hyväntahtoisia ja iloisia maahisia, ja he elävät erillään ihmisistä, omassa kylässään. Jokainen Wenkooli on omanlaisensa persoona.

– Kehitin Wenkoolit siltä pohjalta, mitä muissa sarjakuvissa ei ole, ja mietin tunnettuja sarjakuvia. Esimerkiksi Aku Ankalla ei ole housuja, joten Wenkooleilla on kaapu ja puukengät. Nämä hyväntahtoiset ja iloiset hahmot edustavat kiireetöntä ja omavaraista entisaikaa. Nykypäivän hektisyys ja itsekkyys ovat vieraita termejä wenkoolikylässä, jonka asukkaat tavoittelevat yhteistä hyvää ja ovat aina valmiina auttamaan toisiaan. Kun saan tonttiprojektin valmiiksi, alan miettiä Wenkooleihin viidettä osaa.

Eklöf on piirtänyt myös vanhoja rakennuksia Hämeenlinnasta ja kirkkoja eri puolilta maata.

Eklöf oli mainostoimistossa AD-piirtäjänä työurallaan.

– Piirsin muun muassa työkalujen käyttöohjeisiin opaskuvia, joten tämä nykyinen piirtäminen on ainakin erilaista. En ole koskaan piirtämistä tai taidetta opiskellut. Aloin lapsena piirtää Aku Ankkoja ja siitä se alkoi.

Asiasanat

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31