Jutut

Kolumni: Kyvyttömyys antaa itsevarmuutta – Pankkiryöstäjäkin ”peitti” kasvonsa vain sitruunamehulla

Andrei Sergejeff on hämeenlinnalainen tietotyöläinen ja vihreiden kaupunginvaltuutettu. Kuva: Muu
Andrei Sergejeff on hämeenlinnalainen tietotyöläinen ja vihreiden kaupunginvaltuutettu.

Vuonna 1995 Pittsburgissa Yhdysvalloissa tapahtui kaksi eriskummallista pankkiryöstöä. Ryöstöt tapahtuivat keskellä kirkasta päivää, eikä tekijä vaikuttanut tehneen pienintäkään yritystä peittääkseen kasvonsa. Naamion sijasta hänen kasvoillaan oli nestettä, joka vaikutti sitruunamehulta.

 

Luonnollisesti tekijä jäi kiinni lähes välittömästi, kun valvontakameroiden kuvat oli näytetty televisiossa. Ryöstäjä oli kuitenkin vilpittömästi yllättynyt, kun poliisit kolkuttivat ovelle. Hän selitti ällistyneille lainvalvojille, ettei käsittänyt miten hänet oli pystytty tunnistamaan, vaikka hän oli valellut kasvonsa sitruunamehulla. Ryöstäjä oli päätellyt, että koska sitruunamehusta valmistetaan näkymätöntä mustetta, se tekee myös kasvoista näkymättömät valvontakameroissa.

Poliisit varmasti epäilivät ryöstäjän olevan huumeissa tai psykoosissa, mutta hän ei ollut kumpaakaan. Osoittautui, että hänen tietämyksensä maailmasta ja sen lainalaisuuksista oli hyvin heikko, ja kyky tehdä älyllisiä päätelmiä hutera. Hän oli vain hölmö. Ja todella kyvytön pankkiryöstäjä.

 

Tragikoominen rikollinen kiinnitti kahden psykologin huomion. Tutkijat nimeltä Justin Kruger ja David Dunning eivät kiinnostuneet siitä, miten joku voi olla niin hölmö, että yrittää ryöstää pankin sitruunamehulla naamioituna. Heitä kiinnosti se, että kyseinen henkilö ei selvästikään itse ymmärtänyt olevansa kyvytön. Muuten hän ei olisi yrittänyt älytöntä temppuaan.

Dunning ja Kruger järjestivät sarjan kokeita, joissa koehenkilöt suorittivat erilaisia tehtäviä. Tehtävissä mitattiin osaamista muun muassa kieliopissa ja logiikassa. Mutta mikä tärkeintä, koehenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan, miten hyvin he suoriutuivat tehtävistä verrattuna muihin osallistujiin.

 

Tulokset olivat pysäyttäviä. Osoittautui, että mitä huonommin koehenkilöt olivat tehtävistä suoriutuneet suhteessa muihin, sitä paremmin he kuvittelivat suoriutuneensa. Testien huonoimmat uskoivat itse olleensa sen parhaimmistoa.

Havainto tunnetaan nykyisin Dunning–Kruger -ilmiönä. Kun ihminen on riittävän osaamaton jossakin asiassa, hän ei ymmärrä siitä tarpeeksi ymmärtääkseen olevansa osaamaton. Päinvastoin, hän päätyy helposti luulemaan olevansa keskimääräistä osaavampi.

Sitruunamehumies ei yrittänyt pankkiryöstöä siitä huolimatta, että hän oli niin kyvytön, vaan juuri siksi. Kyvyttömyydestä ymmärtää oma kyvyttömyytensä seuraa helposti luja itseluottamus.

Menoinfo