Jutut Janakkala

Kyyhkyjahdissa saalis on epävarma hyvissäkin olosuhteissa

Kari Sankala laittaa kaaveet järjestykseen. Kuva: Juhani Karvonen
Kari Sankala laittaa kaaveet järjestykseen. Kuva: Juhani Karvonen

Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala on käynyt kyyhkyjahdissa monta vuosikymmentä. Kokemus on osoittanut, että saalis on hyvistäkin olosuhteista huolimatta vähintään epävarma.

– Alkukaudesta onnistuminen riippuu paljolti siitä, miten paljon peltoja on saatu puiduksi. Puimattomilla pelloilla linnut eivät viihdy eivätkä ruokaile. Jos hernepeltoja on olemassa, ne houkuttelevat kyyhkyjä, mutta herneidenkin pitäisi olla mieluusti puitu. Herneen jälkeen kyyhkyt suosivat ruista ja vehnää, sanoo Sankala.

Montaa kertaa ei tarvinnut taivaalle osoitella. Kuva: Juhani Karvonen
Montaa kertaa ei tarvinnut taivaalle osoitella. Kuva: Juhani Karvonen

Maanviljelijöiden myötämielisyys tärkeää

Aamukuudelta Sankala asettuu Janakkalan Tanttalassa hernepellon laidalle rakennettuun kyttäyssuojaan.

Hernepelto on puimatta ja kasvusto on pystyssä, mikä ei ole onnistumisen kannalta paras mahdollinen tilanne.

– Kyyhkyillä on lyhyet jalat, eivätkä ne ylety kovin korkealta herneitä napsimaan.

Metsästysseura Metsolan jahtimailla ei ole juuri nyt muita hernepeltoja, vaikka metsästysaluetta on muutaman tuhatta hehtaaria.

– Toki meillä peltoja on, mutta ne ovat tähän aikaan vuodesta puimattomia, eikä niille ole metsästyksessä mitään asiaa. Kyyhkymetsästäjälle tärkeää on maanviljelijöiden myötämielisyys.

Sankala käy kyyhkyjahdissa muutaman kerran vuodessa.

– Yhteisjahteja on oikeastaan vain aloituspäivinä, minkä jälkeen aika moni käy metsällä jonkin kerran yksikseen tai muutaman metsästäjän ryhmissä.

Kyyhkypassissa ei auta kovasti liikkua. Kuva: Juhani Karvonen
Kyyhkypassissa ei auta kovasti liikkua. Kuva: Juhani Karvonen

Paras hetki aamutuimaan

Kyyhkymetsästäjän paras hetki on parisen tuntia auringonnousun jälkeen. Sen jälkeen kyyhkyjen lentely vähenee huomattavasti.

– Kyyhkyt lentävät aamusta ruokailupelloilleen, ruokailevat ja palaavat monesti samaa reittiä päivälevähdyspaikalleen, josta ne taas illalla lähtevät ruokailemaan. Yöpymispaikka ei ole välttämättä sama kuin päivälepopaikka.

Sankalan kokemus lentoaikatauluista pitää hyvin paikkansa. Kuuden jälkeen alkaa kyyhkyjä saapua pohjoisen suunnasta pienissä parvissa ja yksittäin ehkä satakunta lintua. Kaikilla kyyhkyillä on hyvin tarkkaan sama suunta. Ne ohittavat Sankalan passipaikan runsaan kilometrin päästä peltoaukean takana olevaa harjua myötäillen, mutta päämäärä vaikuttaa yhteiseltä.

Kyyhky on hyvin tarkka ympäristöstään ja kiinnittää huomionsa esimerkiksi metsästäjän vaaleisiin kasvoihin tai pieneen liikkeeseen.

– Nämä kyyhkyt ovat tuskin huomanneet mitään. Niillä vain tuntuu olevan mieleinen ruokailupaikka jossakin hieman kauempana. Vaaleat kasvot kyyhky erottaa olosuhteista riippuen varmaan muutaman kymmenen metrin päästä. Liikkumattomuus on passissa se tärkein juttu.

Elävänoloinen kaave ei herättänyt kiinnostusta kyyhkyissä. Kuva: Juhani Karvonen
Elävänoloinen kaave ei herättänyt kiinnostusta kyyhkyissä. Kuva: Juhani Karvonen

Muuttoreitit eivät aina osu kohdalle

Pesivä kanta on kasvanut, mutta etenkin syksyisin kyyhkyjä on hyvinkin vaihtelevasti. Joskus muuttokyyhkyjä on runsaasti, joinakin vuosina muuttoreitit eivät osu tänne.

Tänä vuonna sepelkyyhkyt ovat tehneet paikoin jopa kolmekin pesintää. Ensimmäinen saattoi olla huhtikuussa, toinen kesäkuussa ja kolmas elokuussa.

– Jahdin aloituksessa ja vielä pari viikkoa sen jälkeenkin saattaa olla liikenteessä poikasiaan ruokkivia emoja, joten yksinäisen linnun ampumista pitää välttää.

Isossa osassa maata elokuun alku on turhan aikainen ajankohta kyyhkyjahdille.

– Pellot ovat suurelta osin puimatta ja toisaalta muuttokyyhkyt eivät ole vielä etelään saapuneet.

Menoinfo