Jutut

Kolumni: Lapset vähenevät – parannetaan laatua!

Seppo Rehunen

Tuskailemme syntyvyyden laskua sekä Suomessa että Hämeenlinnan seudulla. Lasten väheneminen tarjoaa kuitenkin erinomaisen tilaisuuden nostaa hoivan, kasvatuksen ja opetuksen laatua niin päiväkodissa, peruskoulussa kuin ylemmissä oppilaitoksissa.

 

Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomessa syntyi vuodessa yli 120 000 lasta, nyt ensimmäiset itkunsa itkee alle 50 000 uutta suomalaista. Tämä siitä huolimatta, että 1940 -luvun lopulla meitä oli alle neljä miljoonaa ja nyt yli viisi ja puoli miljoonaa.

Kun lasten määrä oli huipussaan 1950 -luvulla, ei käsitettä varhaiskasvatus tunnettu ja lapset kävivät koulua kahdessa vuorossa. Osa oli koulussa aamupäivän, osa iltapäivän ja silti luokassa saattoi olla yli 40 oppilasta. Sisäilmaongelmat olivat tuntematon käsite.

Koulukeskustelussa ihmettelen, että painopisteenä ovat rakennukset eikä opetuksen sisältö ja laatu. Kunnat kilpailevat, kuka rakentaa uljaimman koulukeskuksen kaikkine lisukkeineen. Ja tämä aikana, jolloin lasten määrä vähenee.

 

Päivähoito- ja koulupaikkojen tarpeen muutosta kuvaa syntyvyyden vertailu vuosina 2011 ja 2018. Vuonna 2011 syntyneet aloittivat koulunsa tänä syksynä. Vuonna 2011 lapsia syntyi Hattulassa 111, mutta tänä vuonna vain noin 80. Hämeenlinnassa vuonna 2011 syntyi 680 lasta ja nyt viitisen sataa, ehkä jopa alle. Janakkalan vastaavat luvut ovat 154 ja noin 135. Väheneminen on iso.

Tänä vuonna syntyneet aloittavat uudistuvan esikoulun vuonna 2023 ja peruskoulun vuonna 2025. Opetusta tarvitsevien lasten määrä on ensi vuosikymmenen alussa yli viidenneksen pienempi kuin nyt. Väheneminen voi olla suurempikin, ellei muuttoliike käänny jollain ihmeellä positiiviseksi.

Lasten määrän laskussa on sekä etuja että haittoja. Väheneminen tarjoaa meille oivan mahdollisuuden kehittää lapsille ja perheille tarjottavat palvelut uudelle tasolle. Kehittämistä koskevien suunnitelmien ja päätösten aika on nyt.

 

Paikallistasolla keskustelun, suunnittelun ja toteutuksen painopisteeksi kannattaa ottaa opetuksen yksilöllisyys, sisältö ja laatu. Aloitetaan maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaana, varhennetaan ja monipuolistetaan vieraiden kielten tarjontaa ja parannetaan kaiken tason opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan itsensä ja osaamisensa kehittämiseen.

Vaikka lasten määrä vähenee, tulee kasvatus- ja opetustyössä olevan henkilöstön määrä säilyttää vähintään nykyisenä. Näin lasten ryhmäkoot pienevät itsestään. Vähenevä lapsimäärä lisää kunkin lapsen saamaa huomiota ja mahdollisuutta lapsen erityispiirteiden ja -tarpeiden nykyistä syvällisempään kunnioittamiseen.

 

Lapset ovat erilaisia ja erilaisuus tuntuu vain lisääntyvän. Me 1950-luvun lapset totuimme yhteen opettajaan ja kiinteään luokkaan, mutta se ei ole ainoa tulosta tuottava tapa oppia ja opettaa. Lapsi ansaitsee hänelle sopivimman tavan; joku viihtyy ja oppii ryhmässä, joku toinen haluaa edetä omaan tahtiinsa. Myös työelämässä toiset hakeutuvat tiimeihin, toiset tekevät yksin. Tämä on rikkautta, eikä meitä tarvitse kaikkia pakottaa samaan muottiin. Ei päiväkodissa, ei koulussa eikä työelämässä.

Lasten kasvatuksen tulevaisuus ja laatu eivät ole komeiden koulukeskusten varassa, vaan ohjaajien ja opettajien korkeassa tasossa ja arvostuksessa sekä lasten yksilöllisyyden ja sen hetkisen kehitysvaiheen mahdollisimman herkässä huomioonottamisessa.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31