Jutut

Lepaan kartanolla on vain taivas rajana

Lepaan kampuksen perukoilla ja Lepaanvirran rannalla seisovaa kartanoa pidetään yhtenä Hämeen vanhimmista. Sen arvellaan syntyneen jo 1200-luvulla Lepaan rälssisäteristä, joka mainitaan asuinkartanona ensi kerran 1450-luvulla Pietari Hannunpojan aikaan. Kartanon kulta-aikaa oli Lepaa-suvun aika 1500-luvulla, jolloin talon isännät olivat maan mahtimiehiä.

Talo on toiminut 2000-luvun alkupuolelta Hämeen ammatti-instituutin pyörittämänä tilausravintolana, juhlapaikkana ja myös opetusravintolana. Nyt kartanoa ovat emännöineet kesäkuun alusta matkailuyrittäjät Kati Salmivaara ja Ulla Kuurma.

– Luin vuonna 2013 lehdestä, että Lepaalla aloitetaan maaseutumatkailun ammattitutkinto ja panin paperit vetämään, Kuurma kertoo.

– Heti ensimmäisenä opiskelupäivänä törmäsin Katiin, joka oli vanha tuttava hevospiireistä. Kun sitten kuulimme, että kartanon toiminnat ulkoistetaan, tartuimme hanakasti tilaisuuteen.

Kartanon päärakennus vaikuttaa empire-tyyliseltä, mutta on syntynyt useiden rakennusvaiheiden tuloksena. Perimätiedon mukaan talon vanhin osa olisi 1600-luvulta. Lähes nykyasussaan kartano esiintyy 1840-luvun kivipiirroksessa.

Kartanon eteläpuolen puiston vanhimmat osat ovat ehkä 1760-luvulta. Englantilaistyylisen asunsa puisto sai 1840-luvulla. Samalta ajalta on peräisin vanha hedelmätarha. Kartanossa on avara takapiha ja aivan sen vieressä on puulämmitteinen rantasauna. Lähellä on myös savusauna.

– Perheelläni on mökki tässä lähellä ja olen usein kierrellyt ja ihastellut tätä paikkaa, Salmivaara sanoo.

– Olen aina ajatellut, että tänne mahtuisi enemmänkin vilinää ja nyt sitä lähdetään yrittäjävetoisesti kehittämään vahvassa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin kanssa.

Yrittäjät jatkavat osittain tutuksi tulleelle linjalla ja markkinoivat kartanoa kaikenlaisten juhlien, kokousten ja toimintapäivien pitopaikkana. Kaksikko järjestää juhlat ja palkkaa tarpeen mukaan avukseen kokkeja ja salihenkilökuntaa.

– Täällä on vain taivas rajana, joten täytyy laittaa keksintähattu päähän ja ottaa vaikka lasi viiniä, yrittäjät tuumivat.

– Suunnitelmissa on ohjelmallisia iltoja, musiikkia ja pienimuotoista teatteria. Täällä myös voisi olla pieni kesäkahvila, joka olisi aina auki, sillä voisi saada veneilijätkin pysähtymään kartanolle. Ja kellariin olemme pohtineet salakapakkaa. Kartanohan on auki ympäri vuoden, joten odottelemme tänne myös pikkujoulujen viettäjiä, historiasta kiinnostuneita ryhmiä ja virkistyspäiviä järjestäviä yrityksiä.

Kunnon kartanossa pitää olla tietenkin myös kummitus ja Lepaalla elää sitkeästi tarina kuvankauniista Annasta:

Maunu Tavastin nuoruudenaikaan, ennen kuin hänestä tuli Suomen ensimmäinen piispa ja maan mahtimies, hän oleili jonkin aikaa Lepaan kartanossa. Tarinan mukaan Lepaalla oli tavattoman kaunis tyttö Anna.

Maunu ja Anna rakastuivat toisiinsa tulisesti. Mutta nuori Maunu oli jo antanut pappislupauksensa, ja Annan rakkaus oli siten häneltä kielletty. Kun Anna tuli raskaaksi, rangaistus oli ankara. Vanha kansantarina ja balladi kertovat, että tyttö muurattiin elävältä kartanon kellariin.

Toisen tarinaversion mukaan Anna hukutettiin armotta Lepaan virtaan. Siksi Lepaan Annan on sekä nähty kummittelevan Lepaanvirran rantamilla, että voihkivan ja valittavan Lepaan kellarin kätköistä. Jotkut ovat myös nähneet outoa valon kajastusta viereisen tuulimyllyn ikkunassa.

Katso päiväkohtaisia uutisia

tammikuu 2019
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031