Jutut

Liiketilat huonossa kunnossa

Kun kampaamoyrittäjä Minna Haantaus-Pekarila etsi alkuvuodesta uutta paikkaa Hiusstudio Muodolle, hän yllättyi keskustan liiketilojen surullisuudesta. Yhtäkään vanhassa talossa vapaana ollutta huoneistoa hän ei voinut kelpuuttaa yritykselleen.

– Hämmästyin sitä, että taloyhtiöiden omistuksessa oleville tiloille ei olla tehty mitään. Nehän ovat jonkun omaisuutta, josta pitäisi pitää huolta. Surettaa yhtiöiden puolesta, sillä luotettavat vuokralaiset katoavat näin pois, hän sanoo.

Joissakin taloissa oltaisiin yrittäjän mukaan tultu remontissa vastaan, mutta asia olisi tarkentunut vasta sopimuksenteon jälkeen.

– Sellainenkin tunne jäi, että kiinteistöosakeyhtiöiden hallussa olevissa taloissa vuokralaisen tarpeet eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa.

 

Myös epäsiisteyteen Haantaus-Pekarilan kiinnitti huomiota. Jos tila on ollut vuodenkin tyhjillään, taloyhtiön tai liikkeenomistajan pitäisi hänen mielestään katsoa ulkopuolisen silmin, voisiko huoneistossa vähän siivota, pestä ikkunoita ja ottaa vanhat teipit pois.

– Sisälle voisi laittaa vaikka yövaloja, jotta tila näyttäisi houkuttelevammalta. Kaikissa katsomissani paikoissa ei ollut edes sähköjä päällä, ja jouduimme katsomaan niitä taskulampun valossa.

Kampaamon näkökulmasta esteeksi tuli sekin, että hiustenpesupaikkoja varten ei olisi pystytty vetämään putkia. Lisäksi pulmana oli tilojen sijainti kahdessa eri kerroksessa.

– Neliöiden määrä saattoi olla sopiva, mutta ne olivat huonosti jakautuneet. Vanhassa talokannassa on myös pitkiä kapeita liiketiloja, Haantaus-Pekarila sanoo.

 

Kun Haantaus-Pekarila oli irtisanonut vuokrasopimuksen Kasarmikadun-tiloista ennen vuodenvaihdetta, hän kävi katsomassa yhteensä 14:ää tyhjää huoneistoa. Ensisijaisesti hän etsi liiketilaa torin ympäristöstä, ja hakemisessa ehti jo tulla pieni tuskanhiki. Tammikuussa eteen tuli kuitenkin Paasiaukion uusi liiketila Goodmanin vieressä, kun illalla sen valot kiinnittivät huomion. Vuokraus sai sinetin, kun selvisi, että putketkin sai vedettyä sisällä järkevästi.

– Uudet tilat ovat vanhoja kalliimmat, mutta remonttia niihin ei heti varmaan tule. Vanhassa tein ison remontin, ja ajattelin kuolettavani sen seitsemässä vuodessa, mutta ehdin olla siinä vain viisi ja puoli vuotta. Joka viides vuosi ei viitsisi pistää kaikkea uusiksi, hän sanoo.

 

Haantaus-Pekarila arvelee, että keskustan painopiste on siirtyneenä Googmanille päin ainakin niin kauan, kun kauppakeskus Linna on lähes autio.

– Liiketiloja on tyhjillään paljon. Jotenkin niitä pitäisi varmaan yhdistää, vaikka niissä on rappukäytäviä, porttikonkeja ja kantavia seiniä. Iso ongelma on kaksikerroksisuus, se ei palvele vaatekauppojakaan. Kauppakeskuksissa tilat sen sijaan ovat isoja, selkeitä ja muunneltavia.

Haantaus-Pekarila toivoo myös, että tilojen omistajien yhteystiedot olisivat paremmin esillä.

– Kuka vuokraa ja keltä voi kysyä. Nämä tiedot voisivat olla selkeästi ikkunassa. Huomasin, että vuokranantajaa saattaa olla hyvin vaikea jäljittää.

 

Usein rahasta kiinni

Keskustan kerrostalot on rakennettu pääosin 1950–70-luvulla, jolloin ei ollut koneellisia tulo- ja poistoilmakoneita. Ravintoloilla, kahviloilla ja kampaamoilla tulee olla hyvä ilmanvaihto, mutta kaikkiin vanhoihin taloihin sitä ei voida rakentaa.
– Niissä tiloissa, joihin pystytään tekemään ilmastoinnin ja jäädytyksen sekä vesi- ja viemäröinnin muutokset, töiden kustannus on melkoinen. Vuokranantaja haluaakin investoinnit takaisin jollain aikavälillä, ja vuokralaisen pitäisi olla sellainen, joka pystyy maksamaan sen takaisin vuokran yhteydessä esimerkiksi viiden vuoden aikana, toimitusjohtaja Seppo Kuvaja Isännöinti Kuvaja Oy:stä sanoo.
Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtajan Hasse Renfeldtin mielestä on toki harmillista, jos tarjolla olevat tyhjät liiketilat eivät vastaa kysyntää.
– Suhtautuminen remontteihin varmasti vaihtelee eri taloyhtiöissä, mutta uskoisin, että lopulta kyse on rahasta, ei niinkään haluttomuudesta. Jos tila ei sovellu johonkin käyttöön ilman suuria muutoksia, on varmaankin molemmin puolin kannattamatonta lähteä sitä muokkaamaan, hän sanoo.
Toisaalta, jos vuokralainen on halukas tekemään pitkän vuokrasopimuksen, Renfeldtin mukaan se yleensä vaikuttaa positiivisesti taloyhtiön halukkuuteen tehdä remonttia tai ainakin osallistua kuluihin.
– Tämä on tapauskohtaista, mutta toki kannattavuus ja raha määräävät loppupeleissä niin vuokralaisen kuin vuokranantajankin panostukset.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31