Jutut Tuulos

Linnaseutu herättelee eloon vanhan kansan tapoja ja sanontoja – Antista alkaa joulun valmistelu

Johanna Henttinen, Mona Iso-Mustajärvi ja Paavo Pönni ihastelevat puista keinuhevosta, joka on kiertänyt monet Linnaseudun lastentapahtumat. Kuva: Lea Karmala
Johanna Henttinen, Mona Iso-Mustajärvi ja Paavo Pönni ihastelevat puista keinuhevosta, joka on kiertänyt monet Linnaseudun lastentapahtumat. Kuva: Lea Karmala

Hämeenlinnan seudulla tehdään tutuksi vanhoja vuodenkiertoon ja merkkipäiviin liittyviä perinteitä ja sanontoja. Linnaseutu ry käynnistää Allakan patina -hankkeen, jonka tiimoilla järjestetään erilaisia tapahtumia.

– Tuomme esiin entisajan arjen elämänmenoa. Aiheet liittyvät vanhan kansan uskomuksiin, taikoihin ja perinteisiin, kuten mitä minäkin nimipäivänä tai merkkipäivänä oli tapana tehdä tai mitä piti tehdä. Esimerkiksi Antin päivänä aloitettiin ennen jouluvalmistelut, Linnaseudun kyläkoordinaattori Johanna Henttinen kertoo.

Mirja Piiroinen Syrjäntakaa sekä Leni Lustre-Pere ja Riitta Tarvainen Hauholta tulivat Linnaseudun toimistoon Ajan patina -hankkeen juhlakahville. He ovat olleet siinä mukana auttamassa. Kuva: Lea Karmala
Mirja Piiroinen Syrjäntakaa sekä Leni Lustre-Pere ja Riitta Tarvainen Hauholta tulivat Linnaseudun toimistoon Ajan patina -hankkeen juhlakahville. He ovat olleet siinä mukana auttamassa. Kuva: Lea Karmala

Tapahtumia sesongin mukaan

Lähiaikojen patinaohjelmaan kuuluu luentoja ja vanhanajan joulutapahtuma Janakkalan Laurinmäen torpassa. Ensi vuodeksikin on jo sovittu muun muassa Lainan päivän kirjastojuttuja, uutispuuron keittämistä ja nostalgiakahvilan henkiin herättelyä. Kesän tienoilla ajankohtainen aihe on sadonkorjuu.

– Oikeastaan me menemme sinne, mihin meitä kutsutaanm ja teemme sitä, mitä meiltä toivotaan. Yhteistyökumppaneitamme ovat paikalliset kylä- ja kotiseutuyhdistykset ja vastaavat, joilla on tarjota tiloa, kylätaloja, museoita ja muita tiloja, missä on ollut hieno asia järjestää tapahtumia.

Kynnystä madaltaa se, että tapahtumat ovat yleensä maksuttomia.

Nykynuoretkin ovat Henttisen mukaan kiinnostuneita vanhanajan tavoista ja elämästä. Innostusta lisää se, että tapahtumissa pääsee itse tekemään asioita työpajoissa ja rastiradoilla.

– Ehkä suosituimpia osallistujamääriltään ovat olleet kaikki lasten perinnepäivät, kuten nallepäivät, joissa on opetettu, miten talonpoikaisväki ennen eleli. Niissä on ollut satapäin ihmisiä mukana.

Osallistuminen paras kiitos

Linnaseudussa päättyi juuri Ajan patina -hanke, ja sen kunniaksi yhdistyksen toimistossa julkaistiin loppujulkaisu Kirjeitä Kuparisaarelle ja tarjottiin kaikille kävijöille pullakahvit. Samalla annettiin lähtölaukaus uudelle patinahankkeelle.

Päättyneeseen Ajan patinaan osallistui eri puolilla seutua reilut 4 000 ihmistä.

– Määrä on meidän mittakaavassa upea ja hieno juttu. Paras kiitos on se, kun väki osallistuu. Itseäni ilahduttivat erityisesti luennot, jotka vetivät täysiä saleja. Olen niissä ensin itse äänessä, ja sen jälkeen tapahtuu aina jotain luentoon liittyvää. Esimerkiksi pääsiäisluennon jälkeen juotiin pääsiäiskahvit, Henttinen kertoo.

Perinnetiedot kiinnostavat

Ajan patinan päätöskahville tulivat myös Mona Iso-Mustajärvi ja Paavo Pönni Hauhon Vihavuodesta. He ovat yhteistyökumppanina olleet järjestämässä tapahtumia ja osallistumassa niihin.

– Olen Linnaseudun perustajajäsen. Voidaan sanoa, että nyt on juhlan aika, Johanna on tehnyt niin paljon hyvää työtä, Iso-Mustajärvi sanoo.

Pariskunta on innostunut myös vuodenkiertoon ja luontoon liittyvistä perinnetiedoista.

– Pidämme joka päivä luontopäiväkirjaa, johon merkitsemme neljä kertaa päivässä sään ja asteet, tietoja linnuista ja kasveista ja kaikesta luontoon kuuluvasta, he kertovat.

Linnaseutu on yksi Suomen 54 Leader-toimintaryhmästä. Hankevaroin toimiva yhdistys aloitti aikoinaan kantakaupungissa, mutta jo yli kymmenen vuotta toimisto on ollut Tuuloksessa. Henttisellä on työparina hankeassistentti Ottopekka Wiik.

Menoinfo