Jutut Hämeenlinna

Luolajan seuratalolle koittaa kokonaan uusi elämä

Luolajantien varrella sijaitseva Seuratalo aiotaan remontoida asuin- ja toimistokäyttöön.

Luolajan seuratalo ja sen pihapiiri ovat saamassa uuden vaiheen historiassaan. Kaupunki on laatinut kiinteistölle asemakaavan muutosehdotuksen, joka mahdollistaa kuusi huoneistoa sisältävän yksikerroksisen rivitalon rakentamisen tontille. Samalla seuratalo on tarkoitus suojella ja korjata asuin- ja toimistokäyttöön sopivaksi.

Myös tontilla oleva kivirakenteinen maakellari saanee suojelun. Rakennelma on vielä vanhempi kuin seuratalo, sillä se on ilmeisesti ollut sijoillaan jo aikaisemmin paikalla sijainneen talon aikoihin.

Uusi kaava vähentää tontilla ollutta rakennusoikeutta. Kaupungin rakennelautakunta hyväksyi suunnitelmat kesäkuussa, syksyllä kaava-asia menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Asemakaava oli yleisesti nähtävänä 10.8. asti, eikä ainakaan kaupungin sähköiseen järjestelmään tullut siitä yhtään valitusta

Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1977, ja siinä seuratalon tontti on merkitty huvi- ja viihdepalvelun kortteliksi. Tontin nurkalla on pieni puisto, joka on tarkoitus säilyttää.

Seuratalo valmistui vuonna 1931. Sen rakentamisesta vastasi Heikki Laine, mutta piirustuksia rakennuksesta ei ole löytynyt. Alkuperäisessä tarkoituksessa taloa ei ole käytetty 1970-luvun jälkeen, eikä sitä ole juurikaan remontoitu sitten 1950-luvun. Viimeksi se on ollut vuokrattuna varastoksi. Ulospäin rakennus on melko rapistuneen näköinen.

Alun perin talon pääosakkaina olivat Luolajan VPK ja raittiusyhdistys Säde 15, myöhemmin myös Vanajan seurakunta ja Lotta Svärd -yhdistys. Kiinteistö oli aikoinaan julkisessa myynti-ilmoituksessa, ja nykyään se on yksityisessä omistuksessa. Päätöksen myymisestä teki Luolajan uusjaon yhteinen osakaskunta, joka myös käynnisti kaavamuutoksen.

Museovirasto on neljän vuoden takaisessa lausunnossaan todennut, että seuratalo on osa Luolajan kylän paikallishistoriaa, rakennus edustaa aikansa tyylipiirteitä, ja sen ulkoasussa näkyvät erinomaisesti rakentamisajan arkkitehtuurin suuntaukset. Lisäksi Museovirasto on arvioinut, että tontilla voi sijaita maan alla säilyneitä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sen vuoksi alueella on tehty arkeologinen koekaivaus. Sen tuloksia vielä odotellaan, mutta niiden pitää olla varmistuneet ennen kaavan hyväksymistä.

Naapureilta tulleissa palautteissa vastustetaan uudisrakentamista tontille. Perusteluissa on vedottu muun muassa luontoarvoihin. Viereisessä seurapuistossa on havaittu asuvan esimerkiksi fasaaneja, räkättirastaita, peippoja, tiaisia, kirjosieppoja, västäräkkejä, punarintoja ja mustarastaita.

Kaupungin vastineessa muistutetaan, että kaavalla ei heikennetä uhanalaisten lajien säilymistä ja puistoalue säilytetään.

– Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon asukkaiden ja naapureiden mielipiteitä. Rivitalon sijainti ja korkeus on pyritty sopeuttamaan ympäristöön, ja rakentamisen tehokkuus säilyy samanlaisena kuin naapurustossa. Seuratalo on merkitty ensisijaisesti asumiseen, mutta osaa siitä voidaan käyttää myös toimistotilana, kaupungin arkkitehti Tommi Terästö kertoo.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31