Jutut Hämeenlinna

Markus Kuusijoensuu kaipaa lisää tietotaitoa nuorten urheilijoiden fysiikkavalmennukseen

Markus Kuusijoensuulle valmentaminen on rakas harrastus. On tärkeää, että valmennustiimissä ymmärretään kaikkien osa-alueiden merkitys. Janan B-tyttöjen fysiikkavalmentajana on ollut helppo toimia, kun olen saanut aina tukea muilta valmentajilta, hän kiittelee.

Fysiikkavalmennus jää seuratasolla usein liian vähälle huomiolle.

– Oikeanlainen fysiikkavalmennus ennaltaehkäisee yleisimpiä rasitusvammoja. Etenkin nuoret urheilijat tarvitsevat yksilöllistä tukiharjoittelua, mutta tietotaidon lisääminen on seuratasolla haaste, turenkilainen fysioterapeutti Markus Kuusijoensuu pohtii.

Kuusijoensuu toimii Janan B-tyttöjen pesäpallojoukkueen fysiikkavalmentajana osana nelihenkistä valmennusryhmää. Viime talvena tiimi keskittyi kehittämään etenkin tyttöjen fysiikkaa rasitusvammojen välttämiseksi. Talvikauden määrätietoinen harjoittelu myös tuotti tulosta.

– Nyt on ollut loistava kausi, jonka SM-pronssi huipensi. Tehokkaalla harjoittelulla ja oikeanlaisella kuormituksella olemme pystyneet välttämään suurimmat ongelmat. Nyt jälkikäteen voimme olla tyytyväisiä, että isompaa ei ollut.

Janan tyttöjen kohdalla valmennuksen haastetta lisäsi 1999–2003 välillä syntyneiden iso ikähaitari sekä pelaajien pieni määrä suhteessa muihin joukkueisiin.

– Saamme olla ylpeitä tytöistä, sillä ponnistaminen pienestä seurasta SM-mitaleille on kova juttu.

Onnistuminen on huomattu muuallakin: Kuusijoensuu on kiinnitetty ensi kaudeksi Rauman naisten superpesisjoukkueen fysiikkavalmentajaksi.

 

Urheilijat tehdään nuorina. Kuusijoensuun mielestä fysioterapeutin koulutuksesta on iso apu nuorten valmentamisessa.

– Valmentajalla on vastuu siitä, että nuori urheilija tekee oikeanalaisia asioita oikeaan aikaan. Nuorten urheilijoiden kohdalla virheiden välttäminen on tärkeää.

Vaikeinta on kultaisen keskitien löytäminen.

– Nuoruus täytyy ottaa huomioon, mutta samaan aikaan valmennuksen täytyy olla riittävän haastavaa. Toisaalta, jos nuorena joutuu loukkaantumiskierteeseen, ei sieltä ole helppo nousta.

Myös avoimuus ja luottamus valmentajan ja urheilijan kesken ovat tärkeitä.

– Urheilijan tulee uskaltaa kertoa omista tuntemuksistaan. Jos urheilijalla on ongelmia, ei se tarkoita, etteikö hän voisi treenata – harjoittelua vain täytyy muuttaa.

 

Kuusijoensuu on erikoistunut urheilufysioterapiaan ja opettaa myös Tampereen urheiluhierojakoulussa, joten urheilijoiden fysiikkapuoli – varsinkin sen ongelmat – ovat tulleet hänelle tutuiksi monelta kantilta.

Hän on perehtynyt etenkin rasitusvammoihin ja niiden ehkäisyyn.

– Nuorten urheilijoiden kannalta ennaltaehkäisy on tärkeää. Hoitamisessa lähellä sydäntäni on etenkin se, että nuorten urheilijoiden urat eivät tyssäisi heti alkuunsa. Aikuisilla urheilijoilla taas tärkeää, että he pystyvät vielä palaamaan urheilun pariin.

Nuorten urheilijoiden valmennuksessa tulisi huomioida myös kaikki kasvuun liittyvät muutokset, kuten lihaksiston ja luiden pituuskasvu.

– Oikeanlainen tukiharjoittelu estäisi esimerkiksi useimmat polviongelmat.

Tyypillisin rasitusvammaan johtava sudenkuoppa urheilijoilla onkin juuri oikeanlaisten tukiharjoitteiden puute.

– Liiallinen lajiharjoittelu herkistää rasitusvammoille, eli harjoittelun pitäisi aina olla monipuolista. Oikeanlaisen fysiikkaharjoittelun tuominen mukaan lajiharjoitteluun edesauttaa kehittymistä koko lajissa, fysioterapeutti painottaa.

 

Kuusijoensuulle on kertynyt kokemusta monien eri lajien urheilijoista. Hän muistuttaa, että fysiikkavalmennus tulisi aina räätälöidä lajin ja yksilön vaatimusten mukaan. Esimerkiksi pesäpallo vaatii urheilijalta pikajuoksijan ja keihäänheittäjän ominaisuuksia.

– Kun laji on monipuolinen, on siinä mahdollisuus myös monenlaiseen vammautumiseen. Pesäpalloilijoilla korostuvat etenkin jalkaterän -, polvien – ja lantionseudun sekä olkapään ongelmat.

Kuusijoensuu avasi äskettäin Hämeenlinnaan Kasarmikatu 9:ään oman toimitilan. Lisäksi tiloissa työskentelee hänen entinen oppilaansa, Tampereen urheiluhierojakoulusta valmistunut Janne Yli-Pirilä.

– Hyvä lihashuollon ammattilainen huomaa muutokset usein jo niiden alkuvaiheessa.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31